PowerPlay Magazín

Korean 2018 talviolympialaiset ovat melkein täällä. Ennen kisoja, PP Magazine on koonnut Teille pienen annoksen olympiahistoriaa. Esittelyssä ovat maailman viisi parasta talviurheilijaa, mitattuna olympiamitaleiden määrässä. Valitettavasti yhtään suomalaista ei listalle mahtunut. Menestyneimmät suomalaiset ovat seitsemän mitalia voittaneet Clas Thunberg (1924-1928; viisi kultaa, hopea, pronssia; pikaluistelu), Veikko Hakulinen (1952-1964; 3 kultaa, 3 hopeaa ja pronssi; maastohiihto), Eero Mäntyranta (1960-1972; 3 kultaa, 2 hopeaa ja 2 pronssia; maastohiihto) ja Marja-Liisa Kirvesniemi (1976-1994; kolme kultaa ja neljä pronssia; maastohiihto)

#5 Stefania Belmondo (ITA)

Italialainen maastohiihtäjä Stefania Belmondo on menestynein naisurheilija talviolympialaisissa yhdessä Raisa Smetaninan ja Marit Björgenin kanssa. Tammikuussa 1969 Vinadiossa syntynyt hiihtäjä osallistui ensikertaa olympialaisiin 19-vuotiaana Calgaryn olympialaisissa vuonna 1988. Menestys karttoi vielä silloin: hän oli 10km kilpailussa 19. ja 20km kilpailussa sijalla 29. Potentiaali oli selvä kuitenkin jo silloin.

Kansainvälinen menestys alkoi jo ennen 1992 Albertvillen kisoja: MM-kisoissa 1991 Val di Fiemmessä Belmondo voitti viestihopeaa ja pronssia 15km perinteisellä. Albertvillessä menestys vain parani, sillä hän nappasi ensimmäisen arvokisakultansa voittamalla olympialaisissa 30km vapaan kilpailun. Värisuoran täydensi takaa-ajon hopea ja viestipronssi.

Menestys jatkui MM-kisoissa: vuonna 1993 hän voitti Falunissa kaksi kultaa (takaa-ajo, 30km vapaa) sekä hopean (viesti). Seuraavat olympialaiset kisattiin jo vuonna 1994 Lillehammerissa, missä menestys ei ollut totuttua. Belmondo voitti vain kaksi pronssia, takaa-ajosta ja viestistä.

MM-kisoissa 1997 Belmondo palasi kultakantaan voittamalla takaa-ajon. Mitaleita tuli myös kolmelta henkilökohtaiselta matkalta, yhteensä kolme hopeaa. Olympiamenestys jatkui myös vuonna 1998 Naganossa, missä Belmondo nappasi hopeaa (30km vapaa) sekä viestipronssin. Ramsaun MM-kisoista 1999 hän nappasi kaksi kultaa sekä hopean. Uran hiipuminen näkyi vuosituhannen vaihteen jälkeen: MM-Lahdessa vuonna 2001 Belmondo nappasi vain yhden pronssin. Salt Lake Cityn olympialaisissa vuonna 2002 Belmondo kuitenkin yllätti, sillä hän nappasi uransa toisen olympiakullan voittamalla 15km kilpailun, olemalla toinen 30km kilpailussa ja ottamalla vielä pronssia 10km kilpailusta. Belmondo lopetti uransa Salt Lake Cityyn.

Belmondo tunnettiin pienestä koostaan (aktiivivuosina 155cm ja 45kg) ja kovasta harjoittelustaan. Hän sytytti olympiatulen vuonna 2006 Torinossa ja sai Holmenkollen-mitalin vuonna 1997. Belmondo on myös toinen, joka on voittanut 30km kilpailun olympialaisissa, MM-kisoissa ja Holmenkollen-hiihdoissa.

#4 Raisa Smetanina (URS)

Mochchassa vuonna 1952 syntynyt Smetanina on menestyneinpiä naisia olympialaisissa. Neuvostoliittoa ja IVY:ä edustanut Smetanina voitti 10 olympiamitalin lisäksi 10 MM-mitalia (3 kultaa, 3 hopeaa ja 4 pronssia). 

Smetanina valittiin Neuvostoliiton hiihtojoukkueeseen ensikertaa vuonna 1972, hänen ollessa 19-vuotias. Kansainvälistä huomiota hän sai vuoden 1974 MM-kisoissa, missä hän voitti kaksi mitalia. Olympiadebyytin hän teki 1976 Innsbruckissa ja millä tavalla: henkilökohtaisilla matkoillaan hän voitti kultaa (10km) ja hopeaa (5km) sekä auttoi Neuvostoliiton viestikultaan. Lake Placidissa hän jäi 10km kilpailussa neljänneksi, mutta voitti 5km kilpailussa kultaa. Viestissä Neuvostoliitto voitti hopeaa.

Sarajevossa 1984 Smetanina kuitenkin koki rohmahduksen oltuaan 5km kilpailussa vasta sijalla 11: kyseessä oli hänen olympiauransa huonoin henkilökohtaisenkilpailun tulos. Mitaliputki kuitenkin jatkui kahdella hopealla 10km kilpailusta ja viestistä. Neuvostoliiton viimeisissä talviolympialaisissa Calgaryssa 1988 Smetana otti jälleen tuplamitalit: 35-vuotias otti hopeaa 10km kilpailusta ja pronssia 20km kilpailusta. 5km kilpailussa hän oli 10. eikä mahtunut maansa viestijoukkueeseen.

Albertvillen 1992 olympialaisissa Smetanina edusti IVY:a, koska Neuvostoliitto oli hajonnut. 15km kilpailussa Smetanina oli neljäs, mutta oli mukana voittamassa viestikultaa. Kultamitali teki hänestä vanhimman olympiakultaa voittaneen naishiihtäjän 39-vuotiaana.

Smetanina oli yksineläjä, joka omisti koko elämänsä hiihdolle. Hän lisäksi kieltäytyi opettelemasta 1980-luvulla yleistynyttä luistelutyyliä, vaan kilpaili ainoastaan perinteisellä. Smetana voitti Neuvostoliiton mestaruuden 21 kertaa ja sai Holmenkollen-mitalin vuonna 1979.

#3 Marit Bjørgen (NOR)

Kultamitaleissa mitattuna Bjørgen on menestynein nainen talviolympialaisissa yhdessä Ljubov Jegorovan kanssa. Edelleen aktiiviuraansa jatkava Bjørgen on voittanut 10 olympiamitalin lisäksi 18 MM-kultaa, viisi hopeaa ja kolme pronssia. Holmenkollen-mitalin hän sai vuonna 2010. Bjørgenia voidaan hyvällä syyllä kutsua erääksi maailman parhaimmiksi hiihtäjiksi.

Bjørgenin olympiaura alkoi 21-vuotiaana Salt Lake Cityssä vuonna 2002. Silloin menestys kiersi vielä varsin kaukaa: 50km kilpailussa hän oli vasta 50. ja 30km kilpailussa hän jäi sijalle 14. Mitalisaldo aukesi kuitenkin viestihopealla.

Torinossa 2006 Bjørgenin avasi myös henkilökohtaisen mitalitilinsä oltuaan 10km kilpailussa toinen. 15km yhdistelmäkilpailussa hän keskeytti, oli sprintissä sijalla 18 ja viesteissä tuli neljäs ja viides sija. Ketsuppipullo kuitenkin räjähti auki Vancouverissa 2010: kotiintuomisina oli kolme kultaa (sprintti, yhdistelmäkilpailu, viesti), hopeaa (30km) ja pronssia (10km). Viidellä mitalilla hän voitti koko kisojen mitalitaulukon.

Viime kisoissa 2014 Sotšissa tahti vähän rauhottui. Bjørgen voitti kultaa 30km kilpailusta, 15km yhdistelmäkilpailusta sekä viestisprintissä, mutta jäi viidenneksi sekä 10km kilpailussa että normaaliviestissä. Henkilökohtaisessa sprintissä Bjørgen jäi yllättäen vasta sijalle 11.

Bjørgenillä on kuitenkin Korean olympialaisissa kaikki mahdollisuudet ottaa lisää mitaleita. Kuluvalla kaudella Bjørgen on voittanut kaksi maailmancupin osakilpailua (10km ja 10km takaa-ajo). Naisten hiihdon taso on kuitenkin kova, joten Bjørgeniltä vaaditaan täydellistä onnistumista mitalisaldon kasvattamiseen. On myös muistettava, että norjalainen on jo 37-vuotias.

#2 Bjørn Dæhlie (NOR)

Dæhlie on kultamitaleissa mitattuna yhtä menestysekäs kuin tämän listan ykkösnimi. Nämä kaksi kovaa urheilijaa ovat ainoat, jotka ovat napanneet talvikisoista kahdeksan kultamitalia. MM-kisoista Dæhlie nappasi urallaan yhdeksän maailmanmestaruutta, viisi hopeaa ja kolme pronssia. Holmenkollen-mitalin hän sai 1997.

Uransa virallisesti vuonna 1999 lopettanut Dæhlie aloitti olympiauransa vuoden 1992 Albertvillen kilpailuista 24-vuotiaana. Menestystä tuli heti, sillä ensimmäisitä kisoistaan hän voitti kaksi kultaa (50km ja takaa-ajo) sekä hopean (30km). 10km matkalla Dæhlie jäi neljänneksi: mitalin hän hävisi reilulla viidellä sekunnilla.

Kaksi vuotta myöhemmin kotikisoissaan Lillehammerissa menestys parani: nyt Dæhlie voitti kultaa 10km kilpailusta ja takaa-ajosta, hopeaa hän voitti 30km kilpailusta ja viestistä. 50km kilpailussa hän jäi neljänneksi, häviten mitalin yli 20 sekunin erolla.

Dæhlien olympiaura päättyi jo 30-vuotiaana Naganon kisoissa 1998. Nämä kisat olivat kuitenkin hänen parhaansa: kolme olympiakultaa (10km, 50km ja viesti) sekä hopeaa takaa-ajosta. 30km kilpailussa Dæhlie romahti sijalle 20, häviten mitalin yli neljän minuutin erolla.

Norjalaisen olympiaura oli lyhyt, mutta hirmuisen menestysekäs: hän jäi ilman mitalia vain kolmesti! Maailmancupissa hän voitti 46 osakilpailua ja oli 81 kertaa palkintokorokkeella. Maailmancupin kokonaiskilpailun hän voitti peräti kuusi kertaa. 

#1 Ole Einar Bjørndalen (NOR)

Talviurheilua seuraaville tämä nimi ei tule yllätyksenä: edelleen kilpaileva norjalainen on talviolympiahistorian menestynein urheilija. Lajissaan hän on vielä ylivoimaisempi: mitalitilaston toisella, saksalaisella Ushci Dislilllä on "vain" yhdeksän olympiamitalia. Voittotilaston toista sijaa jakavat neljällä kultamitalillaan neljä urheilijaa.

Entäs miten Bjørndalen on pärjännyt MM-kilpailuissa? Lähes yhtä vaatimattomasti kuin olympialaisissa: 20 kultaa, 14 hopeaa ja 11 pronssia eli yhteensä 45 mitalia! Maailmancupin kokonaiscupin hän on voittanut kuudesti, ottanut ampumahiihdossa 94 osakilpailuvoittoa (maastohiihdossa myös yksi voitto) sekä ollut kahdesti Norjan vuoden urheilija. Vuonna 2011 hän sai myös Holmenkollen-mitalin, ensimmäisenä ampumahiihtäjänä yhdessä saksalaisten Michael Gresin ja Andrea Henkelin kanssa.

Bjørndalen debytoi olympialaisissa 20-vuotiaana vuonna 1994 Lillehammerissa. Menestystä ei tullut, sillä hänen paras sijoituksensa oli 28 sprinttikilpailussa. Naganossa 1998 norjalainen avasi mitalitilinsä voittamalla sprintin ja olemalla viestissä toinen.

Hänen uransa tähtihetkeksi muodostui Salt Lake Cityn olympialaiset vuonna 2002, kun 28-vuotias Bjørndalen nappasi neljä kultamitalia. Hän voitti kaikki ampumahiihtokilpailunsa (10km sprintti, 12,5km takaa-ajo, 20km yhteislähtö ja viesti). Maastohiihdon puolella hän osallistui 30km kilpailuun, ollen viides. Mitali jäi lopulta alle kolmen sekunin päähän.

Torinosta 2006 muodostui Bjørndalenille pienimuotoinen pettymys: hän jäi ilman voittoa, mutta otti hopeaa takaa-ajosta ja 20km kilpailusta sekä pronssia 15km yhteislähtökilpailusta. Sprintissä hän jäi sijalle 11 ammuttuaan kolme ohilaukausta. Viestissä Norjan joukkue jäi viidenneksi. Hän palasi kuitenkin kultakantaan vuonna 2010 Vancouverissa, kun hän oli voittamassa maalleen viestikultaa. Hän voitti myös hopeaa 20km kilpailusta. Muilla henkilökohtaisilla matkoillaan Bjørndalen kuitenkin epäonnistui: sijoituksiksi tulivat sprintissä 17, takaa-ajossa seitsemän ja 15km yhteislähdöstä 27.

Bjørndalen kilpaili vielä 40-vuotiaana vuoden 2014 kisoissa, onnistuen ottamaan peräti kaksi kultamitalia: 10km sprintistä ja sekaviestistä. 12,5km takaa-ajossa BJO oli neljäs, häviten mitalin vain 1,7 sekunin erolla. Viestissä Norja jäi neljänneksi, häviten mitalin Itävallalle melkein puolella minuutilla.

Bjørndalenin ura jatkuu vielä, mutta valitettavasti 44-vuotias tähti ei enää mahtunut Norjan olympiajoukkueeseen. Bjørndalenin olympiaennätys tulee kuitenki pysymään vielä monet kisat elossa: onhan hän maailman paras talviurheilija.