PowerPlay Списание

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut päättyivät Suomen osalta valitettavan aikaisin, kun kisojen kotijoukkue Tsekki oli puolivälierässä parempi maalein 5-3. Tässä vaiheessa onkin aika laittaa arviot pöytään suomalaisille pelaajille henkilökohtaisen onnistumisen mukaan.

Maalivahdit:

Pekka Rinne (9)

Oli selkeä ykkösmaalivahti koko kisojen ajan. Rinteen taakka oli kuten usein Leijonien ykkösvahdilla muulloinkin melko epäinhimillinen. Käytännössä päätyyn asti meno olisi vaatinut sen, että Rinne pelaa maagisen pelin yksi toisensa jälkeen ja on koko turnauksen paras pelaaja. Ainoat miinukset Rinteelle turnauksesta napsahtavat avausottelusta Yhdysvaltoja vastaan sekä puolivälierästä Tsekkiä vastaan. Puolivälierässä koko peli ei ollut huonoa suorittamista, mutta kaksi maaleista oli kiinni otettavissa ja juuri niitä koppeja Suomi olisi tarvinnut. Joka tapauksessa loistavat kisat ja yksi Suomen tärkeimmistä pelaajista.

Juuse Saros (10)

Koska arvioidaan henkilökohtaista onnistumista, ei Sarokselle voi antaa muuta kuin 10. Todennäköisesti enemmän pelatessaan arvosana ei olisi yltänyt Rinnettä paremmaksi, mutta kun alla on vain yksi peli ja 0 päästettyä maalia niin ainoa mahdollinen arvosana. Loistava peli nuorelta maalivahtilupaukselta.

Atte Engren -

Ei pelannut yhdessäkään ottelussa.

Puolustajat:

Juuso Hietanen (7)

Moniin aikaisempiin kisoihin verrattuna pelasi huonosti. Ei ollut kovinkaan näkyvä pelaaja, vaikka oli joukkueessa juurikin kantamassa kiekollista vastuuta. Ei ollut kuitenkaan esillä pahemmin negatiivisessakaan valossa, joten voisi kutsua "perustylsäksi" suoritukseksi.

Sami Lepistö (8)

Lepistö oli pakkipariaan selvästi näkyvämpi turnauksessa. Etenkin loppua kohti paransi ja oli Suomen puolustuksessa tärkeä peruspilari. Ei tehnyt ihmeitä, mutta teki varmoja ratkaisuja, antoi hyviä avaussyöttöjä ja puolusti hyvin.

Anssi Salmela (7 ½)

Oli perusvarma ja paransi Lepistön tapaan loppua kohti. Ei häikäissyt, mutta pelasi varmasti niin kiekottomana kuin kiekollisena. Oli tietysti etenkin puolivälierässä varsin ikävässä roolissa napattuaan kyseenalaisen rangaistuksen oman maalin edustalta.

Esa Lindell (9)

Monilla ei varmasti ollut kovin korkea odotusarvo Lindellille. Oli kuitenkin turnauksessa Suomen paras puolustaja. Omassa päädyssä varma, mutta oli joukkueen ehdoton ykkönen kun puhutaan kiekollisesta puolustajasta. Ehkä omaan silmään alkuturnauksen onnistumisten jälkeen lähti usein liiankin hanakasti hakemaan omia ratkaisuja, vaikka olisi voinut pelata kiekkoa vielä eteenpäinkin. Joka tapauksessa upea suoritus nuorelta mieheltä.

Tuukka Mäntylä (7)

Nipin napin seiska. Ei ollut kovinkaan hyvä, mutta paransi loppua kohden. Ei häikäissyt vielä silloinkaan, mutta pelasi riittävällä tasolla. Jakeli ajoittain hyviä pommeja eikä ollut ainakaan Suomen puolustuksen heikoin lenkki.

Jyrki Jokipakka (8)

Pari maalia heti alkuturnaukseen tietysti nosti Jokipakan arvostusta ehkä turhankin paljon monien silmissä. Etenkin kun laukaukset, joista maalit syntyivät eivät olleet edes kovin tasokkaita. Oli kuitenkin myös varma omassa päässä ja melko virheetön läpi turnauksen. Hyvä suoritus.

Topi Jaakola (6)

Ei miellyttänyt omaa silmää. Plussaa voisi antaa esimerkiksi alivoimatilanteista, mutta pääasiassa pelaaminen oli melko pelottavaa katseltavaa. Lisäksi jää nopeudessa melko usein jalkoihin aivan kuten aisaparinsakin, joten en tiedä oliko järkevää koota pakkiparia kahdesta isokokoisesta kankeasta karpaasista.

Atte Ohtamaa (6-)

Omaan silmään oli vielä Jaakolaakin huonompi. Oikeastaan samat perustelut kuin äsken, mutta Ohtamaan kohdalla nimenomaan luistelun hitaus on välillä hyvinkin ahdistavaa katsottavaa kun kiekkojen perään poljetaan kilpaa vastustajan hyökkääjien kanssa.

Hyökkääjät:

Petri Kontiola (7)

Oli huono, mutta ei ehkä ihan niin huono kuin monessa paikassa lytätään. Johtuu ainoastaan siitä, että odotusarvo oli korkealla ja tottakai joukkeen niin sanotulta ykkössentteriltä vaadittaisiin parempia otteita. Oli hyvä ajoittain, mutta perustaso oli keskinkertaista.

Tuomo Ruutu (7+)

Hieman kaksijakoinen tapaus. Toisaalta hoiti oman roolinsa kelpuutettavasti, raastoi ja taklasi. Kuitenkin väkisinkin jatkuvat laukaukset ohi tyhjästä maalista ja muutenkin hyvien ratkaisupaikkojen tunarointi ei ainakaan helpottanut joukkuetta missään vaiheessa. Keskinkertainen niin ikään.

Leo Komarov (8)

Komarov oli hyvä ja teki juuri sen mitä piti. Jos olisi pelannut koko turnauksen sillä tasolla millä pelasi parhaimmillaan ja usein, ansaitsisi jopa kiitettävän. Täytti kuitenkin oman roolinsa hyvin eikä ollut moksiskaan lentäessään ketjusta toiseen.

Aleksander Barkov (9)

Barkov oli mielestäni kokonaisuudessaan Suomen paras hyökkääjä. Oli hyvä jo turnauksen alussa jos pelaamista seurasi tarkkaan. Nopeita hyviä ratkaisuja, etenkin syöttöjä, ja useita kaksinkamppailutilanteiden voittoja. Loppua kohti alkoi myös tehotkin löytyä, joten taso ei jäänyt sitten epäkiinnostuneemmiltakaan huomaamatta.

Joonas Donskoi (9-)

Hieno turnaus ensikertalaiselta. Kohokohdiksi voidaan tottakai nostaa kylmäpäiset rankkariratkaisut, sekä upea tasoitusmaali Venäjää vastaan. Uskalsi myös pitää kiekkoja ja teki suhteellisen harvoin kiekonmenetyksiä. Monessa tilanteessa oli juuri se pelaaja joka sai joukkueen pelin rauhoitettua ja pyöritti hyökkäyksiä.

Jussi Jokinen (8)

Täytti oman paikkansa ja pelasi Barkovin kanssa loistavasti yhteen. Oli ketjunsa vähiten näkyvin lenkki, mutta toisaalta teki tärkeää työtä kiekottomana. En tiedä antaako arvosana täysin realistista kuvaa suorituksesta, mutta joka tapauksessa odotukset olivat paljon korkeammalla kuin esimerkiksi Donskoin kohdalla, mutta silti Donskoi hoiti pisteet kotiin.

Jarkko Immonen (7-)

Esiintyi turnauksessa oikeastaan melko "kontiolamaisesti". Odotukset olivat kaikilla varmasti korkeammalla kuin mitä saatiin. Hoiti kuitenkin hyvin oman roolinsa muun muassa aloituksissa ja alivoimalla, joten täydestä flopista en lähtisi puhumaan. Kuitenkin enemmän odotettiin, joten tässä arvio.

Ossi Louhivaara (6)

Oli kyllä energinen ja motivaatiota löytyi. Helpommissa peleissä jopa ajoittain hyväkin, mutta taso vaan ei yksinkertaisesti riitä. Kovempia vastustajia vastaan jää täysin pimentoon.

Antti Pihlström (7+)

Nyt voidaan puolestaan puhua "ruutumaisesta" suorituimisesta. Hoiti oman leiviskänsä aina kelpuutettavasti, vaikka vaivatkin jonkin verran kiusasivat. Tuo aina energiaa mukanaan, joten vaikka ei häikäisisikään aina muuten niin on positiivinen lisä joukkueeseen.

Teemu Hartikainen (7+)

Mielestäni Hartikainen esiintyi melko hyvin silloin kun pelaamaan pääsi. Tietysti jatkuva Jagrin kopiointi kiekon suojaamisessa kulmissa voisi hieman rauhoittua, sillä ei onnistu siinä ihan niin hyvällä prosentilla. Ehti käydä iskemässä tärkeän maalinkin turnauksen aikana.

Joonas Kemppainen (8)

Hyvä suoritus, mutta en arvostaisi aivan yhtä korkealle kuin moni muu. Teki kyllä tärkeitä maaleja, ja on hyvä maskipelaaja, mutta se ei vielä riitä ylimalkaisiin kehuihin. Normaaleissa pelitilanteissa harvoin teki mitään erikoisia ratkaisuja ja kiekonmenetyksiä ja kaksinkamppailutappioitakin tuli ajoittain liikaa. Joka tapauksessa hieno turnaus Kemppaiselta, oli yksi niistä harvoista suomalaisista joka pelasi paremmin kuin piti.

Juhamatti Aaltonen (7)

Niin kaksijakoinen tapaus, että arvio on aikalailla hatusta vedetty. Liikaa yksin rimplaamista eikä ratkaisutehoa löytynyt lainkaan, vaikka intoa kylläkin. Oli kuitenkin välillä hyvä ja myös lopputurnauksessa siirto nelosketjuun selkeästi piristi tekemistä.

Janne Pesonen (6+)

Ei miellyttänyt omaa silmää. Ei oikeastaan millään osa-alueella erityisen hyvä. Sen sijaan melko virhealtis ja harvoin positiivisessa valossa esillä. Maalintekokin tuotti kohtuuttomasti vaikeuksia siihen nähden, että Pesoselle pelattiin paljon paikkoja.