Revista PowerPlay

Helsinkäläinen Terässiimat päätti kauden viisi hyvin, runkosarjan kuudennelta sijalta joukkue nousi aina pronssiotteluun, jossa kuitenki Hellraisers oli voitoin 2–1 parempi.

Terässiimat aloitti kauden kuusi varsin hyvin: ensimmäisistä neljästä ottelusta 10 pistettä. Viidennessä ottelussa oululainen Sillin Kumahdus oli parempi maalein 3–1. Kausi jatkui kahdella varsin maalirikkaalla voitolla, mutta toinen tappio tuli vastaan kahdeksannessa ottelussa, kun Hämähäkkimiehet pitivät pisteet Kanta-Hämeessä lukemin 5–3. Seuraavissa kuudessa ottelussa Terässiimat hävisivät vain kahdesti, ensin Jyväskylässä lopulta koko runkosarjan voittaneille Pussikarhuille ja vieraissa paikalliskamppailussa HC Viikingeille.

Ottelupäivät 15–21 toivat Terässiimoille peräti seitsemän ottelun voittoputken. Maalivahti Antto Simberg torjui kyseisissä otteluissa noin 92,5% laukauksista. Joukkue teki peräti 27 maalia eli noin 3,85 kohti ottelua. Voittokulku toi siis Terässiimoille 21 pistettä ja ottelupäivä 21 jälkeen joukkue olikin sarjataulukon toinen, edessään vain Pussikarhut. Terässiimojen voittokulku katkesi kuitenkin yllättäen.

Kauden 22. ottelussa joukkueen maalissa aloitti Ville Saukkonen. Selvä ykkösmaalivahti Simberg puuttui kokonaan kokoonpanosta. Kyseisessä ottelussa Terässiimat kärsi kauden ensimmäinen kotitappionsa, kun Viuhkojen mukana matkasi jatkoaikavoitto Etelä-Savoon. Ennen tätä Terässiimat oli menettänyt vain yhden pisteen kotonaan. Hienon voittoputken perään tuli tyly, seitsemän ottelun voitoton putki. Seitsemästä ottelusta Terässiimat sai ainoastaan kaksi pistettä, kun joukkue ylsi jatkoajalla kahdesti peräkkäin heti putken alussa. Jokaisen tappiollisen ottelun torjui Saukkonen, jonka torjuntaprosentti oli lopulta 82,47 ja päästettyjen maalien keskiarvo oli 4,86, joka osaltaan selittää tappiot.

Tappioputkeen löytyi kuitenkin syynsä. Simberg kärsi pahan loukkaantumisen, jolloin manageri päätti lähettää joukkueensa pelaajia harjoitusleirille. Näin ollen tappioputken aikana kentällä ei ollut Terässiimojen parhaimpia pelaajia.

Kauden 29. otteluun Simberg palasi maaliin ja todella näyttävästi. Simberg pelasi kauden ainoan nollapelinsä nollatessaan 21:llä torjunnallaan keski-suomalaisen Nighttime Birdsin kotonaan. Kauden viimeisestä kymmenestä ottelusta saldona olikin kuusi voittoa, kaksi tasapeliä ja kaksi tappiota. Tappioputken jälkeen Terässiimat oli pudonnut vain sijalle neljä ja sen sijoituksen joukkue pystyikin pitämään loppukauden ajan.

Kovasta maalintekovoimasta kertoo joukkueen voitto sarjan maalipörsissä sekä Samu Sinisalmen maali- ja pistepörssivoitot. Sinisalmen 22 maalia on koko sarjan yhden kauden neljänneksi kovin suoritus. Yhden kauden maaliennätys, 26 maalia, tehtiin kaudella yksi Karkkilan Dynamon Jari Ketosen toimesta.

Pudotuspelien puolivälierissä Terässiimat isännöi kenties tunnetuinta suomalaista PPM-joukkuetta. The Steel Ants kaatui voitoin 2–1: sarjassa tehtiin peräti 21 maalia. Terässiimat voitti omat kotiottelunsa. Välieriin mentäessä huomattiin, että Terässiimat oli ainoa kotiedun pitänyt joukkue. Koko runkosarjan kolmen kärki hävisi omat puolivälierä sarjansa. Välierissä runkosarjan kahdeksas, hallitseva liigan hopeamitallisti HC Viikingit kaatui myös 2–1. Terässiimat onnistui voittamaan kaksi viimeistä ottelua, vaikka hävisikin ensimmäisen ottelun kotonaan.

Loppuotteluun vastaan asettui Etelä-Savon ylpeys, runkosarjan seitsemäs, Viuhka. Ensimmäisessä ottelussa Terässiimat hukkasi 2–0 johtonsa ja hävisi lopulta 2–3. Joukkue ryhdistyi ja kaatoi toisessa ottelussa vastustajansa maalein 0–3. Voiton takuumiehenä oli Antto Simbergin 29:llä torjunnalla. Kolmas kohtaaminen oli todellinen spektaakkeli, jonka Terässiimat lopulta voitti maalein 3–2. Sentteri Pyry Valtokari ja maalivahti Simberg olivat tiukan ottelun ratkaisijoita.
Jotta kaudesta jäisi vielä jotakin muistamista, voidaan katsella loppuottelusarjan taktiikkoja. Jokainen voitto tuli nimittäin parempaa vastataktiikkaa vastaan. Välierissä hopeamitalisti Viuhka pelasi kaikki ottelunsa vastataktiikkaa vastaan, voittaen silti ottelusarjan 1–2. Siinä on monelle managerille varmasti paljon pohtimista, miten tämä on mahdollista, vaikka otteluiden tärkeydetkin olivat samat.

Kyseessä oli neljättä kautta mestaruussarjasssa pelaavalle Terässiimoille toinen mitali (sija kaksi kaudella neljä) ja ensimmäinen mestaruus.

Ransu ehti myös kiireiltään vastata muutamaan toimittajan esittämään kysymykseen, joista voitte lukea alta

1. Näin alkuun tottakai pakko kysyä, mistä tulee nimimerkkisi sekä joukkueesi nimet.
– Originaalin Ransun varmaan kaikki tuntevat. Oma nickini tuli siitä joskus hetken mielijohteen mukaan toisessa pelissä joten siitä siirtyi tähänkin. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään lapsuuden suosikkihahmo vaikka melko kova tyyppi onkin. Terässiimat taas oli yksi vakiintuneita tiiminimiä yläasteen kaikissa turnauksissa ja siitä on jäänyt päälle.

2. Mistä lähtien olet ollut mukana pelissä? Miten peliä on mielestäsi kehitetty ja mihin suuntaan se on mielestäsi tulevaisuudessa menossa?
– Tulin mukaan kun jäkiksen Betaa pelattiin, joten melko paljon on kokemusta. Peli kehittyy hyvää vauhtia ja ainakin jääkiekon taktiikkamuutokset ovat erittäin mielenkiintoinen ja varmasti hyvä lisä ensi kaudelle. Itse en ole niin kriittinen pelin kehittäjiä kohtaan vaan pelaan senhetkisen tilanteen mukaan. Jos kyseessä on taktiikkalotto, niin pelaan sitä, ja jos vaaditaan syvempää taktikointia, niin sitten taktikoidaan. Ulkoasuun on panostettu selvästi ja pidän myös pelin monista tilastoista, joita ei voi koskaan olla liikaa. Fudis nyt on vielä alkutekijöissään, mutta odotan senkin kehittyvän tulevaisuudessa oikeasti mielekkääksi peliksi. PPM:ssä on myös monia erittäin onnistuneita ominaisuuksia jotka puuttuvat muista managerointipeleistä.

3. Joukkueesi on pelannut korkeimmalla sarjatasolla neljä kautta, miksi mestaruus tuli juuri nyt?
– Kunhan pääsee pleijareihin, on mahdollisuudet mestaruuteen. POffit ovat ihan eri juttu kuin runkosarja ja yksittäisissä peleissä voi tapahtua mitä tahansa. PPM:ssä kyse on aina osittain hyvästä onnesta. Helpotusta soivat myös usein napsahtaneet sopivat taktiikkavalinnat ja luulen, että jotkut joukkueet aloittelevat jo oman tiiminsä nuorentamista. Itse pelasin parhaalla mahdollisella kalustolla. Finaalisarja oli sinänsä erikoinen. ''Vastataktiikan'' saanut joukkue hävisi joka pelin. Onneksi tajusin ajoissa ja valitsin sitten kahteen viimeiseen peliin Viuhkalle vastataktiikan ;D

4. Keskellä kautta tuli joukkueellesi outo vaihe: seitsemän voiton perään heti seitsemän tappiota. Missä oli Antto Simberg ja miten koitit kääntää joukkueen kurssia tappioputken aikana?
– Simbergillä oli tuossa kohtaa 15 päivän loukkaantuminen ja yhden selvän ykkösmaalivahdin joukkue on loukkaantumisen sattuessa todella haavoittuva. Laitoin myös leirin pystyyn loukkaantumisen aikana ja otin tappiot ihan luottavaisin mielin koska tilanne sarjassa oli hyvä.

5. Joukkueesi teki liigassa eniten maaleja, mutta myös joukkueesi maaliin kiekko meni luvattoman usein, kolmanneksi eniten 16. joukossa olleista joukkueista. Mitä tämä suuri ero johtui?
– Ero nyt johtuu siitä että ei ole yhtä hyviä pakkeja kuin hyökkääjiä. Siimoilla on aina ollut erittäin vahva hyökkäyskalusto ja tulee olemaan myös ensi kaudella. Lahjakkaita laitureita joudutaan jopa myymään :) Puolustus taas on ollut selvästi heikompi ja alkukausilla pakkipulaan ostetut ulkomaalaiset alkavat vihdoin lunastaa paikkaansa. Anttokaan ei pelannut parasta kauttaan, mutta onneksi hyökkäyspään vahvuus korvasi aukot omassa päässä.

6. Mitä pystyt lyhyesti kertomaan seuraavista pelaajistasi: maalivahti Antto Simberg, maalipörssin ja pistepörssin voittaja Samu Sinisalmi sekä laitahyökkäjä Aarre Pieskä, joka valittiin ottelun parhaaksi pelaajaksi seitsemän kertaa.
– Simberg on ollut joukkueessa alusta asti ja aina selvänä ykkösveskana. Kehitys alkaa jo hidastumaan, mutta UP on onneksi pysynyt siedettävissä lukemissa. Kokenut kuin mikä. Johtaa joukkuetta vielä pitkään.

Samu saatiin myös heti joukkueeseen. Tuolloin 15-vuotias melko lupaava (tärkeät lahjakkuudet 66–73) laituri on pelannut joukkueessa 216 runkosarjapeliä eli noin 36 kaudessa. Melko hyvin? Samu ei ole enää taidollisesti joukkueen kärkeä, mutta korvaa paljon kokemuksellaan.

Aarre Pieskä on joukkueen suurimman KO:n omaava jannu ja maajoukkuelaituri. Hän saapui joukkueeseen kaudella 2. Pieskältä on aina odotettu paljon ja tällä kaudella hän sai tehtyä poikkeuksellisen paljon maaleja (14). Aikaisemmin Pieskä on ollut (maa)joukkueen suurimpia alisuorittajia tehden 3.-5. kaudella 110 pelaamassaan ottelussa vain 20 maalia. Hän on sentään aina ollut sarjan näennäisesti kovimpia laitureita. Pleijareissa Pieskä ei esiintynyt kuin muutamaan otteeseen säästellessään energioitaan MM-kisoja varten.

7. Jääkiekossa mestaruus siis saavutettu. Mitä tavoitteita asetat itsellesi ja seuralle tuleviksi kausiksi?
– Mestaruus maistuu aina. Se on kuitenkin melko harvinaista herkkua :) Korkeimmalla sarjatasolla pyrin pysymään kaikin keinoin. Cupissa Terässiimat ei ole koskaan menestynyt, joten jokohan napsahtaisi ensi kaudella? Mestareiden liigaan päästään mukaan toista kertaa ja siellä yritetään rimpuilla niin kauan kuin mahdollista. Antsan ihmetempun uusimisesta en pidä millään tasolla mahdollisena. (Antsa voitti siis kaudella kaksi Mestarien liigan).

8. Jalkapallossa Terässiimat oli kaudella kaksi sarjan III.4 mestari ja nousit sarjaan II.1. Mitä mieltä olet jalkapallojoukkueen manageroinnista ja mitä tavoitteita olet asettanut tulevaisuuteen?
– Fudis on vielä alkutekijöissään ja menestystä tulee vähän kelle sattuu. Jalkapallojaos pyrkii mahdollisimman nopeasti 1 liigaan ja siellä metsästämään yhä korkeampia sijoituksia. Jalkapallon mielenkiinto liittyy pitkälti energiakikkailuun, koska jokainen matsi on yhtä tärkeä.

9. Jos sinulle annettaisiin valta tehdä muutoksia jääkiekon managerointiin, mitä muuttaisit pelissä?
– Peli on mielestäni hyvä ja toivottavasti ensi kaudella vieläkin parempi. Isoja vikoja ei enää ole ja tulevaisuudessa peli muuttuu myös taloudellisesti todenmukaisemmaksi. Livelähetyksen joukkueen hallintaprosentin voisi vaikka poistaa :D

10. Jos sinulle annettaisiin valta tehdä muutoksia jalkapallon managerointiin, mitä muuttaisit pelissä?
– Jalkapallo tarvitsee varsinkin taktisella puolella paljon monipuolistamista. Pelaajakohtaiset taktiikat kuulostaisi hauskalta, mutta annetaan nyt pelintekijöiden rauhassa tehdä työnsä.

11. Sekä jääkiekossa että jalkapallossa ei löydy kovinkaan monta ulkomaalaista pelaajaa kokoonpanosta. Miten olet pyrkinyt kokoamaan joukkueesi?
– Jääkiekossa kartoin ostelua enkä alussa ollut muutenkaan kovin aktiivinen markkinoilla. Futiksessa ostin toisen kauden alussa hyvän pelaajan kaikille pelipaikoille, joilta sellainen puuttui. Ja vaikkei junnulotostakaan ole tullut kuin 4 + lisänumero pari kertaa, niin vahvuustähdet ovat suomen parhaimmistoa ja menestys kohtuullista :) Joukkue jalkapallossa on vielä aika sekalainen, mutta lätkässä ostelen myös lahjakkaita junnuja treenattavaksi.

12. Miten kiinnostuksesi maajoukkueiden valmentajaksi, kiinnostaako kummankaan lajin osalta?
– Olisihan se aika maseeta, mutta ei minulla ainakaan tällä hetkellä ole millään aikaa siihen hommaan. Annan mieluummin niiden, joilla aikaa ja innostusta varmasti riittää, hoitaa MJ koutsaamisen.

13. Näin viimeiseksi, mitä palautetta haluat lähettää pelissä oleville managereille?
Moro äijät. PPM on erinomainen peli ja sillä on kaikki mahdollisuudet kehittyä parhaaksi nettimanagerointisimulaattoriksi. Ohjenuorani PPM:ssä ja myös IRL urheilussa: turha ottaa liian tosissaan, mutta on silti ihan kivaa olla paras. Pahoittelen vielä jos managerin päähän pikku hiljaa kertyvää keltaista nestettä pääsi roiskahtamaan haastattelun erinäisiin kohtiin :)

Tässä siis uuden Suomen mestarin tarina kaudestaan. Paljon kiitoksia Ransulle yhteistyöstä, näin mielekästä työtä oli pelkästään ilo tehdä. Ehkä kuulemme Ransun mietteitä myös tulevaisuudessa.