Revista PowerPlay

Osassa yksi jäimme katsauksessa Dallas Starssiin - juttuni Jere Lehtisestä saivat aikaan edes jonkinlaista hälinää, hyvä niin. Hänestä vielä lisää tämän artikkelin lopussa. Suomalaisjoukkueista vuorossa ovat nyt siis Minnesota Wild, Philadelphia Flyers sekä Phoenix Coyotes. Lisäksi myös valitettavia uutisia NHL:n palkinnoista.

Detroit Red Wings (Läntinen konferenssi, viides):

Detroitin ainoa suomalaisedustaja oli Valtteri Filppula, tosin Ville Leinokin pelasi joukkueessa. Filppulallakin oli pieniä loukkaantumishuolia, mutta pelejä kertyi silti 55, joissa tehopisteitä 11+24=35. Filppulan hyvä kausi jää kuitenkin pisteiden varjoon - Filppula pelasi hyvin, vaikka myös +/- sarake oli pakkasen puolella. Osoittanut todellisen tasonsa jo pudotuspeleissä, eikä tulevaisuus ole huono: parin kauden päästä varmasti johtavia suomalaispelaajia NHL:ssä. Kuitenkin peliaikaa hyvin Detroitissa, yli 18 minuuttia ottelua kohden. Aloitusvoittoprosentti myös hyvä, yli 50. Enemmän peliaikaa suomalaisista keskushyökkääjistä saivat vain Koivun veljekset. Sopimus Detroitin kanssa kauteen 2012-2013.

Florida Panthers (Itäinen konferenssi, 14.)

Floridan ainoa suomalaispelaaja oli Ville Koistinen, joka pelasi tosin vain 17 ottelua Panthers paidassa. Koistinen siirrettiin Panthersin farmiin, Rochester Americansiin, marraskuun lopulla. Vain kahdeksan pelin jälkeen (1+1) Koistista kohtasi vakava loukkaantuminen, jonka takia kausi oli paketissa. Ura Floridassa sai hyvän alun, kun Koistinen onnistui Helsingissä pelatussa avausottelussa maalinteossa. Tehot 1+3 eivät siis kuitenkaan riittäneet. Toivotaan että ensi kaudella vastuuta tuli NHL:ssä. Sopimus ensi kaudesta Floridan kanssa.

Minnesota Wild (Läntinen konferenssi, 13.)

Todellinen suomalaisseura. Suomen olympialaisjoukkueessakin esiintyneet Mikko Koivu, Antti Miettinen sekä Niklas Bäckström. Mennään aakkosjärjestyksessä.

Niklas "Nikke" Bäckström ei ollut aivan sillä huipputasollaan: 60:ssä ottelussa torjuntaprosentiksi tuli vain .903, päästettyjen maalien keskiarvo oli kuitenki järkyttävän suuri: 2,73 per ottelu. Kyseessä oli tilastollisesti Nikken huonoin NHL-kausi, huonommin hän oli pelannut vain kevään 2008 pudotuspeleissä. Mutta mikä selittää sen, että Nikken tilastot olympialaisissa olivat kahdessa ottelussa .952 ja 1,09? Se, että Bäckström on maailman luokan maalivahti. Minnesotan puolustuspelaaminen oli ehkä heikointa liigassa, vaikka puolustuspäässä olivat Marek Židlický, Brent Bruns sekä Nick Schultz. Pakkien +/- lukema oli yhteensä -55, kärkiniminä Židlický (-18, 78 ottelua) ja Kim Johnsson (+3, 52 ottelua). Bäckströmmillä sopimus Wildin kanssa kauteen 2012-2013

Mikko Koivu... kauden paras suomalainen pisteiden valossa, neljänneksi eniten maaleja ja eniten syöttöjä. Minnesota tehokkain pelaaja, voittaen näin muun muassa Martin Havlátin (Mikko Koivu 71 pistettä 80 ottelussa, Havlát 54 pistettä 73 ottelussa), Andrew Brunetten (61 pistettä 82 ottelussa). Oli koko NHL:n syöttöpörssin 18., pistepörssin 24. Olympialaisissakin tehoja syntyi, kuudessa ottelussa 0+4. Tulevaisuuden kirkkain suomalaistähti. Tällä kaudella tuli NHL:ssä täyteen 300 ottelua ja 200 pistettä (362 ottelua, joissa 79+176=255). Koki vääryyttä jäädessään ulos pudotuspeleistä. Sopimus Wildin kanssa vielä ensi kaudesta.

Antti Miettinen pelasi urallaan toistamiseen yli 40 pisteen vauhdilla, molemmat kaudet Minnesotassa ovat siis vieneet yli tuon rajan. Suomalaispörssin kahdeksas (20+22=44), Wildin sisäisen pörssin viides. Teki henkilökohtaisen yhden kauden maaliennätyksensä (entinen oli 15 maalia, viime kaudella Wildissä). Olympialaiset menivät aika odotusten mukaan, kuudessa ottelussa yksi maali. Ehjä kausi, joka eli enemmän hyvä kuin huono. Sopimus Wildin kanssa myös ensi kaudesta.

Nashville Predators (Läntinen konferenssi, seitsemäs)

Nasvillen maalia vartioi hienoin ottein Pekka Rinne. Toinen täysi NHL:ssä oli tilastollisesti heikompi kuin edellinen, mutta pelillisesti parempi. Pelilliset esitykset saattaisivat olla parempi, jos seurassa oli kunnon haastaja. Dan Ellis ei ole vielä sitä tasoa, mutta hänkin on kehittyvä maalivahti. Rinne pelasi 58 ottelua torjuntaprosentilla .911 ja GAA oli 2,53. Pudostuspelien taistelu Chicagon Antti Niemen kanssa oli paras suomalaista lätkäviihdettä jota rahalla saa. Pudotuspeleissä Rinne pelasi todella paljon paremmin kuin runkosarjassa, vaikka kohtasikin lopulta tappion. Sopimus Nashvillen kanssa myös ensi kaudesta.

Seitsemän ottelua Nashville puolustuksessa pelannut Teemu Laako ei saanut tehopistemerkintöjä, otti vain yhden jäähyn. Pelasi farmissa 46 ottelua tehoin 4+9. Laakson sopimus Nashvillen organisaation kanssa päättyi tähän kauteen.

New Jersey Devils (Itäinen konferenssi, toinen)

Anssi Salmela siirtyi Atlanta Thrashersista helmikuun alussa New Jerseyhyn. Atlantassa Salmela ehti pelata 29 ottelua tehoin 1+4. Salmela pääsi kuitenki New Jersey urallaan moniin jääkiekko-aiheisiin makasiiniohjelmiin, kun hänet upean maalin jälkeen taklattiin melkein tajuttomaksi. Kyseisen niitin antaja oli Philadelphia Flyersin Jeff Carter (seuraavassa linkki YouTube-videoon: http://www.youtube.com/watch?v=rsQEn8Dol58). New Jerseyssä yhdeksässä ottelussa tehot olivat 1+2, eli koko kaudella 2+6. Salmela rikkoi kaudellaan yhden kauden ottelu- ja piste-ennätyksensä. Salmelalla on sopimus myös ensi kaudessa New Jerseyn kanssa.

Ilkka Pikkarainen pelasi new Jersey'ssä 31 ottelua tehoin 1+3, jotka ovat aika vähän oikealle laitahyökkääjälle. Kyseiset ottelut olivat Pikkaraisen uran ensimmäiset NHL:ssä. Vastuu ei kuitenkaa riittänyt Pikkaraiselle, vaan hän siirtyi tammikuun lopussa KHL:ään, TsSKA Moskovaan. Kuudessa ottelussa Pikkarainen teki tehot 0+2.

New York Islanders (Itäinen konferenssi, 13.)

NY Islandersin suomalaistähti oli Sean Bergenheim. Kolmannen täyden NHL kauden tehot olivat kahden edelliskauden keskiarvon mukaisia: 10+13=23 (edellisillä kausilla 22 ja 24). Bergenheim aloitti kauden tulevaisuuden tähden, John Tavaresin rinnalla. Tavares voitti Islanderssin sisäisen pistepörssin. Bergenheimin kauteen mahtui se erikoisuus, että hän oli koko liigan 13. paras alivoima-maalien tekijä, vaikka tekikin niitä "vain" kaksi. Kauden päätteeksi vapaa agentti.

Jesse Joensuu pelasi Islandersin miehistössä 11 ottelua, tehden yhden maalin. Kausi sujui suhteellisen hyvin kuitenkin AHL-liigan Bridgeport Sound Tigerssa, jossa Joensuu teki 70 ottelussa 14+34=48 tehopistettä. Joensuulla on vielä ensi kaudesta sopimus Islanderssin organisaation kanssa.

New York Rangers (Itäinen konferenssi, yhdeksäs)

Yksi piste erotti Rangersin Montrealista, joka oli Idän kahdeksas. Syyksi Calgaryn ja Rangerssin putoamiselle löydettiin Suomen Kuopiosta: Olli Jokinen. Jokinen haukuttiin täysin pystyyn sekä Calgaryn että New Yorkin urheilumedissa. Jokinen hankittiin Rangerssiin, jotta hän tekisi slovakki-tähti Marián Gáboríkista maailman parhaan jääkiekkoilijan. Siinä Jokinen epäonnistui, mutta tehot 15+35=50 eivät ole sellaiset, joilla voitaisiin laittaa kahden (!!) joukkueen putoaminen Jokisen syyksi. Tosin mediassa syyksi mainittii myös Jokisen huono joukkuehengi, mutta se saattaa olla vain propagandaa. Tosin Rangerssissa tehot jäivät pieniksi (26 ottelua, 4+11), mutta Rangersin putoaminen ei ollut Jokisen syy. Vapaa agentti kauden päätteeksi, varsin epätodennäköisesti jäämässä Rangerssiin, huhujen mukaan siirtymässä KHL:ään. Olympialaisissa Jokinen keräsi tehot 3+1.

Rangersissa pelasi seitsemän ottelua Pohjois-Amerikan uusi suomalaistulokas, Ilkka Heikkinen. 25-vuotias Heikkinen siirtyi HIFK:sta Rangerssin organisaatioon, ja keräsi puolustajaksi hyvät tehot AHL:ssä, 8+30. NHL visiitti ei tuonnut tehopisteitä. Vapaa agentti.

Phoenix Coyotes (Läntinen konferenssi, neljäs)

Toinen jäljellä olevista suomalaisseuroista. Phoenix teki runkosarjan ihmeen: konkurssiseurasta neljänneksi ja pudotuspeleihin. Tosin äärimmäisen epäonnekas, koska vastaan asettui Detroit Red Wings, joka pudottikin Kojootit pois jo ensimmäisellä kierroksella.

Lauri Korpikoski pelasi ensimmäisen kautensa ilmas farmi-visiittä, otteluita tuli kokoon 71. Tosin tehot olivat äärimmäisen vaatimattomat, 5+6, mutta pelillisesti tärkeä seuralleen. 23-vuotiaalla hyökkääjällä on kuitenkin kosolti aikaa kehittyä. +/- lukema oli kuitenki murheellisesti jopa -10, joka ei ole hyvä. Pystyi tekemään seitsemässä pudotuspeliottelussa maalin, vieläpä alivoimalla. Ei päässyt jäälle Olympialaisissa. Sopimus Phoenixin kanssa myös ensi kaudesta.

Puolustaja Sami Lepistö pelasi myös ensi kertaa koko kauden NHL:ssä, otteluita tosin vain 66. Tehot olivat hyvät, 1+10, +/- oli myös loistava, peräti +14. Liigan 50. paras. Jäähyjä Lepistä otti myös mukavasti, 60 minuuttia. Pääsi myös pudotuspeleissä maalin makuun, tehoillaan 1+0. Tulevaisuuden puolustaja, kun ikääkin vasta 25 vuotta. Olympialaisissa yksi syöttöpiste. Ei sopimusta ensi kaudesta.

Phoenixin nuoren suomalaiskaartin päättää Anaheimissa alku kauden pelanneeseen Petteri Nokelaiseen. Maaliskuun alussa Phoenixiin myyty Nokelainen pelasi uransa pisimmän ja parhaimman kautensa. 67 ottelussa 24-vuotias keskushyökkääjä tosin teki vain 5+8, mutta silti uransa piste-ennätys NHL:ssä. +/- oli -9, mutta pudotuspeleissä vain -1. Ei tehnyt tehopisteitä pudotuspeleissä eikä ollut Olympiajoukkueen mukana. Sopimus myös ensi kaudesta Phoenixin kanssa.

Philadelphia Flyers (Itäinen konferenssi, seitsemäs)

Kolmen suomalaisen seura teki suuryllätyksen pudottaessaan New Jersey Devilssin pudotuspeleistä.

Ville Leinon NHL-ura on koominen. Paikkoja on tullut, mutta mies ei ole pystynyt iskemään oikeaan aikaan, joten vastuu on jäännyt pieneksi. Leino kaupattiin helmikuun alussa Detroitista Flyersiin, mutta vastuusta huolimatta SaPKon kasvatti ei pystynyt vakiinnuttamaan paikkaansa: kummassakaan seurassa. Tuloksena lopulta 55 ottelua tehoin 6+5 ja +/- lukema murheellinen -8. Pudotuspeleissäkin vastuuta on tullut vain kahdessa ottelussa, niissäkin Leino ei ole saannut muuta kuin miinusmerkintöjä. Ei ollut Olympiajoukkueessa ja sopimus Philadelphian kanssa ensi kaudesta.

Oululainen NHL-kokes Mika Pyörälä ei saannut paljoa aikaiseksi ensimmäisellä kaudellaan. 36 ottelussa 28-vuotias keskushyökkääjä teki tehot 2+2, mutta sentään AHL:ssä peli kulki. Pelasi suhteellisen tasaisesti NHL:ssä, mutta tärkein, eli tehot, jäivät uupumaan. Ei ole saanut vastuuta pudotuspeleissä, eikä ollut Olympiajoukkueen mukana. Vapaa agentti, huhumylly on viemässä kasvattajaseura Kärppiin tai ruotsalaiseen Frölundaan.

Tämä NHL-veteraani vain jaksaa, 35-vuotiaana Kimmo Timonen pelasi kaikki 82 runkosarjan ottelua. Tehojakin toiseksi eniten suomalaisista puolustajista, 6+33. Tosin yhtä huonosti pisteiden kannalta Timonen oli pelannut toisella Nashville kaudellaan kaudella 2000-2001. Vahva ja luotettava tuki Philadelphian puolustuksessa. Tosin tehotilasti oli pari astetta pakkasella. Kuudessa play-off ottelussa neljä syöttöpistettä ja vahvaa osaamista. Matkalla kohti uutta pudotuspelien jäähyennätystään, kuudessa pelissä jo 10 minuuttia. Ennätys on 12 minuuttia. Olympialaisissa 2+2, sopimus Philadelphian kanssa myös ensi kaudesta. Ylitti 800 NHL-ottelun rajan, nyt otteluita koossa 812.

Vancouver Canucks (Läntinen konferenssi, kolmas)

Timosen kanssa samanikäinen Sami Salo ylitti 600 NHL-ottelun rajan, nykyinen lukema on 665. Epävirallisessa laskennassa Sami Salolla on jo 28 loukkaantumisesta. Se selittää ottelun määrien eron hänen ja Timosen välillä. Salo pelasi perus kauden, tosin tehden yhden kauden otteluennätyksen, 68! Vanha ennätys oli 66, kaudelta 2006-2007. Pisteitä kertyi 9+19=28, joka aika lähellä Salon keskiarvoa. Yhdeksästä maalista kuusi tuli ylivoimalla ja kolme oli voittomaaleja. Seitsemässä pudotuspelissä nyt 1+3. Olympialaisissa Salo teki 1+1 tehot. Sopimus ensi kaudestakin Canucksin kanssa.

Näin on käsitelty NHL:n runkosarja. Toivottavasti edes joitakin mielytti. Palataksemme vielä osaan numero yksi, villi huhu kertoisi että Jere Lehtinen (Dallas) olisi palaamassa Espooseen. Lehtinen ei ole koskaan pelennut Espoo Bluesissa, vaan sen edeltäjässä Kiekko-Espoossa. Mielenkiintoista olisi nähdä kotimaisilla jäillä hänet.

Tuukka Raskia ei nimetty edes ehdokkaaksi kauden parhaaksi tulokkaaksi tai parhaaksi maalivahdiksi. Muitakaan suomalaisia ei ole ehdokas listoilla nähty.