Teema: Vaaliehdokkaat vastaavat / Questions for candidates

- Mikä tekee sinusta paremman ehdokkaan kuin muut?
Kokemus, pitkäjänteisyys ja pitkään jatkunut pelin tarkka analysointi.

Olen pelannut peliä alusta lähtin korkeimmalla sarjatasolla, minkä takia minulla on runsaasti kokemusta tärkeistä otteluista Suomen ja myös muun Maailman parhaita managereita vastaan. Kovatasoisessa Mestareiden liigassa ja Cup-voittajien Cupissa olen yhtä kautta lukuunottamatta päässyt joka kerta pudotuspeleihin. Mestaruussarjassa pudotuspeleihin olen saanut joukkueeni joka kausi ja lisäksi minun komennossani Suomen maajoukkue on saanut historiansa kaksi parasta sijoitusta A-sarjassa. Koko tuon ajan olen analysoinut erilaisia ketjukoostumuksia, taitojakaumia, taktiikoita jne scoutaten jopa tuhansia pelaajia ja tilastoiden erilaisia ilmiöitä saaden varsin hyvän kuvan siitä, mikä toimii ja mikä.

Pitkäjänteisyydellä tarkoitan sitä, että pyrin saamaan Suomen joukkueeseen tietynlaista jatkuvuutta. Päätökseni maajoukkueessa tähtäävät toki tulevissa MM-kisoissa mahdollisimman hyvin pärjäämiseen, mutta pidän samalla silmällä myös tulevat kaudet. Pelaajia valittaessa otan tarkkaan huomioon pelaajan todelliset taidon ja erityisesti kehittymismahdollisuudet. Tämä tarkoittaa sitä, että kun pelaaja valitaan joukkueeseen, ollaan varmistuttu siitä, että pelaajalle on käyttöä ainakin muutaman seuraavan kauden ajan. Tämän pitkäjänteisyyden ansiosta joka kausi ei tarvitse harkkakaudella keskittyä kemioiden keräämiseen vaan voidaan keskittyä toimivien ketjukoostumusten ja taktiikoiden etsimiseen. Ensi kauden MM-kisoja varten joukkueen runko on lähestulkoon kasassa ja tulevalla kaudella olisi mielestäni erittäin hyvä tilaisuus keskittyä juurikin jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

- Mikä on tavoitteesi seuraavissa kisoissa?

Minimitavoitteeni on päästä alkulohkosta jatkoon eli parantaa kauden 9 suoritusta. Pudotuspeleihin pääsemiseenkin on hyvät mahdollisuudet, mutta PPM-maailmassa kaikki on kiinni todennäköisyyksistä ja aina paremmillakaan todennäköisyyksillä ei voita. Tämän takia on mielestäni väärin lähteä tavoittelemaan kultaa.

- Ketkä tulevat olemaan suomen pahimpia haastajia? Millä lääkkeillä ne voitetaan?

Suomen pelaajamateriaali on sillä tasolla, että Suomi on haastaja noin puolia A-sarjajoukkueita vastaan ja koska aloitamme seuraavatkin kisat "neljännen arvontakorin joukkueena", on alkulohkossa isolla todennäköisyydellä ainakin kaksi Suomea pelaajamateriaaliltaan parempaa joukkuetta. Kaikki lähtee tietysti pelaajista ja heidän tasostaan. Yksi tärkeimmistä tekijöistä pelaajan kehittämiseksi on seurajoukkueen oheistilojen taso. En aio painostamalla painostaa seurajoukkueita kehittämään oheistilojaan, mutta mielestäni on erittäin tärkeää, että Suomen huippujoukkueilla on huipputason oheistilat ja niissä erittäin lahjakkaita suomalaisia pelaajia harjoittelemassa. Muutaman superjunnun kohdalla olen jopa itse laittanut suuren summan rahaa peliin, jotta kyseisestä pelaajasta saadaan jalostettua kansainvälinen huippupelaaja.

Oheistiloihin maajoukkuevalmentaja ei kuitenkaan voi juurikaan vaikuttaa ja MM-kisojen aikana tärkeimmät tekijät ovat toki taktisella puolella. Jo harjoituskaudella tulee hakea joukkueelle mahdollisimman hyvin toimivat ketjukoostumukset. Joukkueeseen tulee harjoituttaa tietty määrä tietynlaisia pelaajia, jotta rotaatiota pystytään käyttämään tehokkaasti. Kallesista poiketen suosin maajoukkuepeleissä neljää ketjua johtuen siitä, että sitä käyttämällä pelaajat pystyvät pitämään pelitasonsa parhaiten otteluiden läpi. Sen lisäksi se säästää parhaita pelaajia tulevia otteluita varten ja antaa mahdollisuuden muuttaa peliaikojen jakautumista koko ottelun aikana tuloksen mukaan, minkä avulla pystyy toisinaan kääntämään otteluita tiukoissa tilanteissa. Suomella on riittävän tasokkaita pelaajia kuuteenkin eri ketjuun, minkä takia joukkueen suoritustaso ei kärsi yhtään neljää ketjua käyttäessä. Muita taktisia vaihtoehtoja on monta ja niitä oikein käytettämällä saa usein aikaan hyviä tuloksia.

- Mitkä ovat heikkoutesi? Mitä opittavaa sinulla on?

Mitä enemmän pelaa, sitä enemmän tulee eteen uusia asioita ja tilanteita opittavaksi. Maajoukkueen mukana olen ollut vain kaksi kautta ja esimerkiksi menneiden kisojen aikana koen oppineeni uusia asioita. Maajoukkueessa kaikkea ei kannata tehdä samalla tavalla kuin seurajoukkueen kanssa ja noiden asioiden löytämisessä ja niiden hyödyntämisessä on opittavaa. Esimerkiksi seurajoukkueessani en peluuta hyvin syöttävää laituri Raimo Marjasta ylivoimalla, mutta maajoukkueessa hän oli MM-kisoissa ylivoimalla tehokas. Toisinaan jotkin asiat jäävät minulta huomaamatta ja sen takia on hyvä, että valmennusjohdossa on apulainen, joka ymmärtää hyvin pelin päälle.

- Miten reagoit arvosteluun?

Riippuu arvostelusta. Jos joku esittää väitteen, että jokin asia olisi hyvä tehdä tietyllä tavalla, niin pyrin perustelemaan, miksi olen tehnyt niin kuin olen tehnyt. Jos en koe, että mielipidettäni tarvittaisiin, niin jätän sen myös lähes aina sanomatta. Toisinaan pyrin myös hyödyntämään kritiikistä saatavaa tietoa.

- Kysymys niille ehdokkaille, joilla maajoukkuekokemusta:
Mitä hyötyä on aikaisemmasta kokemuksesta maajoukkueessa? Mitä olet oppinut?

Ensimmäisen maajoukkueviikon temput ovat hyvin hallussa ja pystyn esimerkiksi etsimään kaikki Maailman parhaat suomalaispelaajat käsiini parissa tunnissa ilman, että yksikään jää huomaamatta. Tunnen tämän hetken parhaat suomalaispelaajat hyvin ja tiedän lähes kaikkien kohdalla, miten managerit suostuvat heitä harjoittamaan. Pystyn aiemman kokemuksen ansiosta arvioimaan hyvin, minkälaisia pelaajia kannattaa joukkueeseen valita ja jättää valitsematta. Taktiikat, ketjukoostumukset ja muiden taktisten ominaisuuksien käyttö on maajoukkuepuolella hyvin hallussa, mutta myönnän, että niissä on myös edelleen paljon asioita, joita pystyn kehittämään.

Kysymys Henrip:lle,

Mihin perustat väitteesi, ettei hyökkäävä taktiikka toimi vastahyökkäyksiä vastaan?

Oppaasta:

"Hyökkäävä: Jos joukkueesi vahvuus on pääosin hyökkäyksessä, silloin tämä taktinen vaihtoehto auttaa sinua saamaan enemmän irti tästä vahvuudesta. Se on erittäin hyödyllinen silloin, kun lähdet otteluun suosikkina. Hyökkäävällä pelityylillä molemmilla joukkueilla on enemmän maalipaikkoja ja siksi myös tekevät enemmän maaleja.

Vastahyökkäykset: Jos valitset tämän pelityylin, pelaajasi pelaavat varmaa puolustuspeliä ja kyttäävät läpiajoja sekä ylivoimahyökkäyksiä. Samalla tavalla kuin puolustavassa pelityylissä, tämäkin sopii joukkueille, joilla on vahva puolustus, mutta pienemmässä määrin."

Joskus muinoinhan opas kyllä väitti vastahyökkäysten toimivan hyökkäävää vastaan, mutta tuolloin kyseinen oppaan kohta oli harhaanjohtava, minkä eräs saksalaismanageri todisti tuhansia otteluita sisältävässä tutkimuksessaan.

Itsehän käytin hyökkäävää vain kerran kuluneissa MM-kisoissa, jolloin vastassa oli vastahyökkäyksillä pelannut Slovenia, jonka emme uskoneet lähtevän puolustamaan. Vastustaja oli hieman meitä heikompi ja oli odotettavissa, että he lähtisivät pelaamaan meitä alhaisemmalla ottelun tärkeydellä. Tarvitsimme vähintään kolmen maalin voiton, minkä takia kentälle laitettiin hyökkäyssuuntaan vahvimmat pelaajat ja parhaimmat laukojat, sillä vastustajan maalivahti oli verrattaen heikko ja halusimme parantaa maalintekotehokkuutta tietäen, että hyvin todennäköisesti hallitsemme ottelua. Voitimme laukaukset ylivoimaisesti 40-25, mutta varsinainen peliaika päättyi 1-1 ja lopulta hävisimme rankkareilla 1-2. Saimme siis aikaan 40 laukausta, mutta vain yhden maalin. Saatat väittää, että jokin toinen taktiikka olisi tuottanut tehokkaammin maaleja, mutta näin ei ole, sillä taktiikan valinnalla pystyy vaikuttamaan vain laukaisumääriin, ei laukaisutehokkuuteen. Tämäkin on muuten tutkittu juttu.

Toki jälkikäteen sanottuna Slovenia-ottelussa paras taktiikka Suomelle olisi ollut aktiivinen karvaaminen, onhan se vastahyökkäysten vastataktiikka (minkä lisäksi se osoittautui toimivaksi myöhemmin kisoissa), mutta Slovenian taktiikkavalintaa ei pystytty tietämään ennen ottelun alkua.

Kysymys Antsalle: kirjoitit itse näin "Saatat väittää, että jokin toinen taktiikka olisi tuottanut tehokkaammin maaleja, mutta näin ei ole, sillä taktiikan valinnalla pystyy vaikuttamaan vain laukaisumääriin, ei laukaisutehokkuuteen. Tämäkin on muuten tutkittu juttu" Sanot monta kertaa että asioita on tutkittu. Olisiko jossain lähdettäkin näihin? Mihin perustat väitteesi että jollain muulla taktiikalla ei olisi tullut enemmän maaleja? Jos taktiikkana olisi ollut esim. Puolustava, niin kuteja olisi tullut luultavasti vähemmän - maalintekotehokkuus olisi voinut nousta.

Väitteeni perustuu osittain oppaaseen, jossa ainakin ennen sanottiin selvästi, että yltiöpäinen hyökkääminen aiheuttaa helpommin nukahduksia puolustuksessa, joista seuraa vastahyökkäyksiä. Mutta pääasiassa väitteeni perustuu kuitenkin kokemukseen - sekä oman joukkueeni suhteen että yleisesti eri sarjoja tutkittuani. Kun vastakkain ovat suunnilleen samantasoiset joukkueet, joista toinen pelaa hyökkäävällä ja toinen vastahyökkäyksillä, vastahyökkäyksillä pelaava voittaa selvästi todennäköisemmin.

Miten taktiikat todellisuudessa vaikuttavat? En minä ainakaan tiedä. Jotkut taktiikat vain toimivat paremmin jotain tiettyä toista vastaan. Vastataktiikkatutkimuksen lisäksi en muista nähneeni asianmukaisesti toteutettuja taktiikkatutkimuksia, kenties tällaisiakin vielä joskus saadaan.

Vastataktiikka lienee käsitteenä selviö suurimmalle osalle käyttäjistä, mutta jos ottelussa ei ole vastataktiikkaa, mikä määrittää taktiikan sopivuuden? Hyökkäävällä taktiikalla pelaava suosikki ei välttämättä olekaan enää suosikki, jos hyökkäävä taktiikka ei sovi joukkueelle - tai jos altavastaaja löytää itselleen selkeästi sopivamman taktiikan. Itse valitsen taktiikat aika pitkälti vertaamalla vastustajan ja oman joukkueeni arvosanoja osa-alueittain kokonaisuutena ja hieman myös ketjukohtaisesti sekä miettimällä vastustajan todennäköisiä taktiikoita samalla periaatteella. Hyökkäys ja puolustus ovat ne olennaisimmat, jotka määrittävät tarvetta tukea heikkoa maalivahtia tai laukomista.

Hyökkäävä taktiikka on mielestäni tarkoitettu vain sellaisiin tilanteisiin, joissa vastustajan oletetaan pelaavan aktiivisella karvaamisella, tai joissa oma joukkue on selkeä suosikki. Ja maajoukkuetasolla voi harvoin väittää olevansa selkeä suosikki. Siksi hyökkäävä taktiikka on mielestäni kuudesta taktiikasta vähiten hyödyllinen.

Kyllähän taktiikalla on selkeä vaikutus laukausten määrään koko ottelussa. Tätä on helppo tutkia MM-kisoissa, kun tasoerot ovat pieniä.

Niin... Jos teemme 1 maalin ja saamme aikaan 40 kutia, niin totta kai laukaisutehokkuus on huonompi kuin, jos olisimme laukoneet vain 39 kertaa ja tehneet yhden maalin. Tarkoitus ei kuitenkaan ole saada parempaa laukaisutehokkuutta vaan mahdollisimman monta maalia. Todennäköisyys useamman maalin syntymiseen paranee sen mukaan, mitä enemmän laukauksia saadaan aikaan.

glanvalleyeaglets.wordpre...

Väitinkö muuta? Sanoin, että esim puolustavalla taktiikalla kyseisessä ottelussa olisi luultavasti tullut vähemmän kuteja, jolloin maalintekotehokkuus olisi voinut nousta.

En jaksa nyt paneutua kunnolla kyseiseen artikkeliin, mutta en usko että läheskään aina se että saa mahdollisimman monta kutia auttaa saamaan enemmän maaleja. Olen itse tutkinut/nähnyt useita satoja raportteja joissa kummallakin on vähän kuteja, mutta myös paljon maaleja. Siksi en uskokkaan, että mitä enemmän kuteja saa ottelussa sitä enemmän on mahdollisuuksia saada maaleja. Varsinkaan tasaväkisten joukkueitten kesken missä maalivahdit pelaavat hyvin.

Itsekin olen nähnyt useita satoja otteluraportteja, joissa vähän laukonut joukkue on saanut korkeintaan yhden maalin. Yksittäisessä ottelussa voi toki käydä niin, että pienellä laukaisumäärällä saa aikaan monta maalia, mutta jos sama ottelu simuloitaisiin samoilla asetuksilla tuhansia kertoja, niin keskimääräinen laukaisutehokkuus olisi tietyllä tasolla, joka on riippumaton taktiikasta. Taktiikalla pystyy toki vaikuttamaan laukaisumääriin.

Nin, mutta väitätkö tosissaan että ottelussa X joukkue joka on laukonut 38 kertaa ja tehnyt yhden maalin, niin ei tekisi samassa ottelussa millään muulla X taktiikalla enemmän maaleja? Mielestäni tuo on täyttä valhetta. Joskus kannattaa pyrkiä pieniin laukaisumääriin IMO, jolloin yleensä paremmin laukova joukkue on vahvoilla.

Väitän, että todennäköisyys, jolla laukaus menee maaliin on riippumaton taktiikasta ja sen tuo linkkaamani tutkimus todistaa.

Tietenkin on, en tässä sitä epäillytkään vaan sitä että laukaisumäärät vaikuttaisi automaattisesti maalimääriin.

On kiellettyä kertoa ketä äänestää. Lisäsin sen tämänkin puun sääntöihin, aikaisemmin luki vain " Keskustelua maajoukkuevaaleista"-puussa. Vain kysymyksiä tässä puussa, muut löpinät sitten "Keskustelua maajoukkuevaaleista"-puuhun

Kolme varteenotettavaa ehdokasta on keskustellut nyt taktiikoiden ja laukaisumäärien vaikutuksesta maalintekoon. Maalinteko pelistähän tässä onkin kyse, mutta haluaisin kuulla heidän mielipidettä myös pelin toisesta puolesta eli vastustajan nollaamisesta/vastustajan tehojen minimoimisesta.

Eli kuinka merkittävä asia tämä on teidän mielestä ja miten seuraavat asiat mielestänne vaikuttavat siihen?

1) Taktiikka
2) Ketjukoostumukset alivoimalla
3) Pelaajien taitojakauma