Asunto: Futiskeskustelu

Turpaanhan sieltä tuli, 0-2 on kuitenkin tuloksellisesti ihan ok. Pelillisesti se ei ollut ok.

Puolustuspeli toimi ennen punaista ihan hyvin - ensimmäiseen maaliin tarvittiin kaksi upeaa suoritusta: syöttö ja viimeistely. Merkkausvirhe ja pieni kompurointi myös edesauttoivat asiaa, mutta enemän se oli Hollannin hyvyyttä kuin Suomen huonoutta.

Hyökkäyspeli oli aivan karmeaa kuraa. Ei uskallettu tehdä oikein mitään ratkaisuja, ja ensimmäinen puoliaika haettiin hitaasti pallonriiston jälkeen helppoa syöttöä. Jos ensimmäinen meni omille, toinen ei. Paremman joukkueen on helppo prässätä nämä pois. En pidä myöskään "ratkaisuna" mitään toivotaan toivotaan kovaa pystypalloa, se on enemmänkin vastuun pakoilua, ei vaan haluta sitä vastahyökkäystä. Ne pallot oli jotakuinkin 10% mahdollisia mennä omille, tärkeintä tuntui olevan ettei ne jää puolustuslinjaan vaan menee liian reippaasti sen yli.

Hetemaj filmasi koko ajan, tuomio oli silti todella raju. Monesta aikaisemmasta filmistä tuomittiin vapaapotku Suomelle, joten tuomari antoi tässä hyötyä Hollannille, toisinsanoen pyörsi omia päätöksiään kun antoi keltaisen. Keskialueella näytetään yleensä että ylös vaan, ehkä pieni huomautus jos peli keskeytyy vaikka ei olisi keltaista alla. Jos on, ei näistä anneta punaista. Suomi olisi mitä luultavammin hävinnyt joka tapauksessa, mutta turhaan ratkaisi mun mielestä tuomari pelin tuolla. Kyllä siellä Sneijderkin filmasi. Punainen on kuitenkin se kovin rangaistus kaikista, eikä mielestäni täyttynyt läheskään ehdot. Eri asia jos oltaisiin oltu rankkarialueella, harvoin sielläkään filmauksista toista keltaista annetaan.

Hradecky oli Suomen ainoita valopilkkuja Romanin kanssa, joka piti palloa hyvin. Aiempi epävarmuus on poistunut, ainut virhe toisessa maalissa jossa lähti peittämään liian lähellä maalia. Paitsiomaalissa ehkä pientä haparointia. Sijoittumisvirheet on kuitenkin onneksi helppo korjata, iskostetaan vaan päähän mihin mennään poikkipalloissa rankkarialueen sisällä. Kokemuksen kanssa oma maali tulee tutummaksi, ja sijoittuminen tulee luonnostaan. Vaikka sen olisi voinut estää, ei se kuitenkaan Hradeckyn maali ollut.

Tästä voidaan olla montaa mieltä, mutta omaan silmään Pukki ei ole avauskamaa huippumaita vastaan. Se pieni mahdollisuus että tapahtuu jotain uskomatonta on olemassa, mutta se on sen verran pieni huippumaita vastaan ettei se ole avauksen arvoinen. Forssel on nyt kahdessa matsissa pelannut paremmin kuin pitkään aikaan, ehkäpä uusi sopimusmahdollisuus antaa lisäpontta.

Täytyy kuitenkin muistaa että Hollanti on Fifa ranking 1-joukkue. Se ei tarkoita että se on maailman paras, mutta se tarkoittaa että se on ainakin lähellä sitä. Tuollaisellakin pelillä se voittaa mm. Kreikat ja Belgiat ihan yhtä selvästi.

Reippaasti enemmän lupauksia herättävää on kuitenkin peli nyt kuin esim. San Marinoa tai Ruotsia vastaan, ja seuraava Ruotsi-ottelu näyttää paljon paremmin että missä mennään. Se ottelu tuskin on voitokas, mutta se on paljon paremman näköistä kuin viimeksi, siitä olen varma.

Unohti mainita että ENEMMÄN HAASTOJA. Esim. Pukilta, jolla oli avauspuoliskolla 1vs1 kuudentoista kulmassa. Moldova-ottelussa haastoi koko ajan jopa turhissa paikoissa, nyt kunnioitti vastustajaa ihan liikaa. Sama Ringiltä, joka pelasi muuten ihan ok pelin. Potentiaalia on mennä ohi kenestä vaan, ja niillä voidaan kääntää mikä tahansa rupuhyökkäys ylivoimahyökkäykseksi. Ei se ole itsekästä jos se auttaa joukkuetta - oma etu on joukkueen etu.

Hyvin samaa mieltä kaikesta mitä sanoit. Eteenpäin on menty Ruotsi-pelistä, etenkin puolustuksessa. Moisander-Toivio tuntuu nyt sellaiselta parilta jonka varaan aletaan luottamaan. Laitapakit on vielä nuorennusleikkaukseen jonkun verran "vanhoja", mutta kyllä näilläkin pärjää. Raitala tekee hiljaa tuloaan. Jenkinsonille olisi varmasti iso rooli, jos vain valitsisi Suomen maajoukkueen.

Keskikentälläkin on jo vakiintumassa nimet Ring, Hämäläinen, Hetemaj jne. Hyökkäyskuviot on sekavia. Forssell on/off, Pukkikin ailahtelee ja riittääkö Veikkausliigan pyssyn Furuholmin taidot maajoukkuueseen? Maalivahdiksi ehkäpä Hradeckystä tulossa ykkösvalinta. Tulevaisuudessa toivoisin Lehtovaaraa, jos pääsee ulkomaille pelaamaan.

Forssell vuodeksi Leedsiin! Hieno juttu, ja todella hieno seura jota ainakin itse arvostan todella korkealle. Nousu Premieriin on vain ajan kysymys - ja se kysymys on että kuinka pitkä se aika on. Olipas kryptinen lause.

Leedsin hyökkääjätilanteen takia vastuuta on varmasti luvassa roimasti. Leeds on edelleen Championshipin seuratuimpia joukkueita ja hyökkääjät seuratuimpia pelaajia, joten onnistuminen nyt saattaisi avata ovet vielä kerran jopa Premieriin Miklullekin. FA-Cupissa loistaneelle Jermain Beckfordille ne aukesivat vaikka Leeds pelasi silloin League Onea - eikä Beckford edes pelannut hyvin maaleja lukuunottamatta. Ja Miklu on paljon parempi kuin Beckford, joka on vaarallinen lähinnä vitosen sisällä

Nyt sitä kaivattua pelirohkeutta on näkynyt maajoukkueessa, se oli kauan kateissa. Harmi että Forssellilta tuntuu aina välillä häviävän se maalivainu 16-25 metrin päässä maalista-tilanteissa. Ei se laukaus Miklullakaan mikään uskomaton ole, mutta se on ihan jees. Uskaltaisi vaan kokeilla ykkösellä, ei aina ottaa haltuun ja hakea sitä avopaikkaa pikku siirrolla. Se on yleensä niin läpinäkyvää että kotikatsomoihinkin näkyy mitä se yrittää.

Ohhoh. En ollut katsonut kalenteria, mutta onpas tulossa Valencialle hirvittävä kuukausi. Puolustus hujan hajan, ja vastassa tässä kuussa Atletico Madrid, Sevilla ja Barcelona (ja Gijon, lol). UCL ensimmäinen vastus on Genk vieraissa, kuun loppuun vielä Chelsea kotona. Huhhuh.

Sevillasta pitäisi tulla voitto. 2-0 voittivat kotona Malagan, mutta hallinta oli selvästi vierailla. Nippu ei ollut hitsautunut yhteen, eikä ilmeisesti käyttäytymistä 16 boksissa ollut harjoiteltu ollenkaan. Van Nistelrooy oli jopa laiskempi kuin yleensä, eli seisoi lähes kädet taskussa toppareiden edessä. Koski ehkä 3 kertaa palloon. Santi Cazorlaa hiukan pelkään, mutta ei onneksi aja boksiin hirveän usein. Keskityspallot on helppo ottaa pois.

Atletico on huomenna, ja nämä on aina mielenkiintoisia kohtaamisia, sillä frendi on fanaattinen Atletico-fani ja analysoi hyvin joukkueen peliä, joten tiedän vähän missä mennään. Ensimmäistä ottelua Atleticolta en nähnyt. Tasuria veikkaan, ja siihen myös tyytyisin.

Barcan kohtaamista olen odottanut koko kesän. Ensimmäinen ottelu Villarealia vastaan oli täysin suvereeni jyräys kotona. Luulisin kyllä että se oli enemmän Villarealin heikkoutta, ja kyllähän se tiedettiin ettei joukkue ole valmis yhtään mihinkään, ainakaan Barcaan. Ja on täysin eri asia tulla pelaamaan Mestallalle. Racingia vastaan lähdettiin vähän takki auki, mutta Barcelonaa vastaan nuori joukkue haluaa näyttää. Tästä tulee hieno kamppailu, vaikka kukaan ei sitä uskokaan. You will see.

Gijonista voitto. Enempää en analysoi. Joka osa-alueella ollaan reippaasti parempia, häviö ei ole edes mahdollinen. Oikeesti.

Genk on varmasti kotonaan kova. Tämä on kuitenkin paras mahdollinen avaus, voitto olisi loistava alotus UCL-kaudelle. En tiedä vastustajasta paljonkaan, joten enempää en sano.

Kuun loppuun vielä kotona Chelsea, jos lippuja löytyy ja äkkilähtö tulee halvalla saatan mennä itse tiiraamaan tämän. Täytyy toivoa ettei Torres koe uutta nousua, ja täytyy toivoa että usko Villas Boasiin alkaa horjua Valioliigassa ennen tätä kamppailua. Jos Chelsea on vireessä, ottelusta on vaikea ottaa pistettäkään. Tasaisessa lohkossa se pitäisi kyllä kotoa vähintään ottaa, onnistuihan se ManUakin vastaan viime kaudella. Lepakot pelaa eri tavalla kuin mikään Valioliigajoukkue, ehkäpä samalla tavalla saadaan saumoja kuin viimeksi ManUa vastaan. Se ensimmäinenkin ottelu olisi voinut mennä miten vaan.

Real otti hienon voiton Getafesta.
Peli päätty 4-2
Realin maalin tekijät
Benzema 13,69 CR7 59 ja El Pipita (Higuain)87 kun taas Getafen molemmat maalit teki Miku 38,73

Voisitko kertoa pelistä hieman enemmän? Teksti-tv kertoo tämän saman.

Tällaisina hetkinä elämä tuntuu vaan niin jumalattoman hyvältä, tätä se fanitus on parhaimmillaan. Veloista on selvitty, parhaat pelaajat on myyty - ja joukkue pelaa näin hienon ottelun. 1-0, jumalauta ATLETICO MADRID aivan aseeton. Ilman Mataa. Ilman Barajaa. Ilman Joaquinia. Ilman Villaa, ilman Silvaa. Ilman Cesaria.

Tänään olin kantabaarissa kaulahuivin ja pelipaidan kanssa, ja jumalattoman ylpeä.

En analysoi peliä enempää, en pysty. Edes viiden tunnin jälkeen. Ja täysin puolueettomana voin sanoa että jos Roberto Soldado ei syrjäytä Fernando Torresia Espanjan maajoukkueen avauksesta, maailma on epäreilu paikka.

Roberto Soldado ei ole maailman paras hyökkääjä, mutta en usko että yksikään Primeran pelaaja rakastaa maalintekoa yhtä paljon. Aivan sama onko se 4-0 Zaragozaa vastaan vai 1-5 kavennusmaali Barcelonaa vastaan, tuuletus on aina yhtä vapautunut. Paitsi tänään, jolloin se oli vielä vapautuneempi.

Niiden kaikkien Lepakoiden hukattujen paikkojen jälkeen, Miguel Brito, kaikista pelaajista juuri niin paljon sorsittu, haukuttu ja vainottu Miguel, keskittää upeasti Soldadolle, joka puskee yläriman kautta maaliin. Puolen sekunnin hiljaisuuden jälkeen koko Mestalla repeää, sen kuulee jopa Canalin kautta.

Hattutemppu Racingia vastaan on jo jotain, ja silti ei juuri mitään. Mutta sinä hetkenä kun tuo 1-0 maali Atleticoa vastaan syntyi, kaikki oli selvää. Ei ole tärkeintä että voitettiin - on tärkeää että meillä on uusi Villa.

Nykyään kun seuraa Villaa, siltä puuttuu jotain. Halu ratkaista. Halu laukoa heikoista paikoista kolmestakympistä. Halu ohittaa kolme pelaajaa samalla kertaa. Halu tehdä asioita, joita kukaan muu ei tee. Halu, joka sillä joskus oli. Silloin kun päästiin Mestareiden Liigaan sen takia, että Villa halusi olla maailman paras pelaaja.

Nyt Villa on tyytynyt olemaan Barcelonan ehkä neljänneksi paras pelaaja, se kaikki tsemi ja itsekkyys tuntuu olevan poissa. Kun Villa tekee maalin sen näkee vielä tuuletuksesta, mutta kentällä sitä ei näe. Villa pelkää liikaa epäonnistumisia, pelkää huonoja laukauksia, pelkää penkitystä. Villa juoksee edelleen hemmetin hyvin poikittain ja tekee pelaajia vapaaksi, ja tämä riittää Barca-faneille koska muu nippu on niin kova, Messi, Xavi, Iniesta, Pedro jne. Mutta uskokaa tai älkää, muutama vuosi sitten David Villa oli monen mielestä maailman tärkein pelaaja. Monien maailma pysähtyi kun Villa myytiin. Se tarkoitti tietyn aikakauden loppua. Pelonsekaisin tuntein mietittiin, onko Valenciasta enää koskaan mihinkään. Me emme ole kuin Barcelona, me emme ole kuin Real Madrid - ei meillä ole varaa menettää näitä pelaajia.

Yritin ajatella: se on vain jalkapalloa. Mutta ei se ole. Minulle ja niin monelle muulle se on vaan niin paljon enemmän.

Siksi on hienoa että on on olemassa sellainen pelaaja kuin Roberto Soldado. Se luo uskoa siihen, että jossain vaiheessa koittaa taas aika jolloin La Ligan voi voittaa 3 joukkuetta: Barcelona, Real Madrid tai Valencia. Jos joku vielä muistaa, vuosituhannen alkuvuosina asia oli näin.

Sen takia on oltava olemassa pelaaja nimeltä Roberto Soldado.

Ai niin, tuomarina oma lemppari Gonzalez Gonzalez Aina yhtä jämpti ja mitäänsanomaton kuten nimensäkin.

Btw: js-kit.com/blob/y_JrYkjRi...

Hyvää hehkutusta Ayu

Barca teki sen mitä pelkäsin eli rämpii näissä peleissä mitkä pitäisi voittaa tosta noin vaan. Eka puoliaika menikin tuttuun tapaan. Vähän hassuteltiin ja maalitekopaikkoja tuli ja meni, josta pari maalia tulikin.

2. puoliaika ja barcaa ei kiinnostanu enään mikään. Sit yhtäkkiä pum pum ja peli on 2-2. Ei auttanu enään messin ja iniestan laittaminen kentälle kun jätkien asenne oli se tuttu 90% jolloin Tamin teesien mukaan suoritus on silloin 50%.

Villa analyysi osui aika nappiin. Sillon kun Villa tuli Barcaan niin se ampui kun vaan vähänki oli paikka. Täytyy tosin muistaa, että ei ole kyllä Barcan tapainen pelitapakaan, että räimästään heti ku vaan on paikka vaan hierotaan ja hierotaan vielä vähän parempaan paikkaan.
Ja ehkä Villan halu on kadonnut siinä kun ei enään tarvitse itse ratkaista pelejä.

Saas nähdä miten Alexis muuttuu/muuttaa pelityyliään kun nyt vielä ammutaan jokapaikasta ja kaverit vierellä antaa tuimia katseita kun olisi vielä voinut syöttää 12 kertaa.

Pitäisi varmaan kirjoitella asioita enemmänkin humaltuneena (esim. kouluaineita sun muuta) - olipas hämmentävä hehkutusviesti Mutta niinkuin varmasti näkyy oli eilen aika euforiset fiilikset.

Barcan matsia en kerennyt katsomaan, mutta kyllä hämmennyin kun livescorea katselin, ja varsinkin kun Barca vielä johti 2-0.

Barcelona - Villareal 5-0
Barcelona - Real Sociedad 2-2

Näkeekö joku muu tässä jonkunlaisen ristiriidan?

EDIT - @Hottis: Alexis saisi muuttaa, ja muutenkin saisi olla vähän kilpailua pelipaikoista. Esim. Villareal-matsissa Busquetsin peluutus topparina oli jo nöyryyttävän ylimielistä. Hyökkäyspäähän lisää kilpailua ni joutuis Villaki vaihteeks tekemään jotain palkkansa eteen - keskikentällä Xavi alkaa jo tehdä hidasta mutta varmaa väistymistään. Materiaalia penkiltä, reserveistä ja junnuista löytyy, jos pystyy peluuttamaan Busquetsia topparina ni pystyy kyllä kierrättämään ja kilpailuttamaan pelaajia.

ps. Busquets on kamala joka pelipaikalla

www.youtube.com/watch?v=g...
tuosta kaikki maalit kattoo Realin ja Getafen välisestä eilis illan pelist

Kattelin eilen Stoke-Liverpool pelistä toisen puoliajan ja Bolton-ManU pelistä ensimmäisen puoliajan. Liverpool hakkasi päätään Stoken puolustukseen ja ManU leikitteli Boltonin puolustuksen riekaleiksi. Onpahan helpon näköistä ja viihdyttävää tuo ManU:n peli kun vertaa mihin tahansa valioliigaseuraan. Näiden muutaman kierroksen jälkeen jos pitäisi mestareita veikata, niin kyllä se menee jommalle kummalle, ManU tai ManC. Molempien joukkueiden peli on sen verran helpon näköistä, eikä maaleja tarvitse väkisin hakea. Ne tulevat väistämättä.

Liverpool on tuosta tällähetkellä selkeästi jäljessä. Parhaimmillaan Liverpool pystyy vastaaviin esityksiin (kuten 3-1 voitto Boltonia vastaan), mutta tuo tasaisuus ja helppous tuosta pelistä edelleen puuttuu. Eilisessä ottelussa Hendersonilla oli muutamakin paikka maalata, mutta rentous puuttuu pelistä. Jokseenkin väkinäisen näköistä suorittamista ja tuo näkyy sitten turhautumisena kun epäonnistumisia tulee. Onhan tuo toisaalta ymmärrettävää kun nuori pelaaja kyseessä ja uuden seuran (ja korkean hintalapun) myötä näyttöhalut ja -pakko on kova. Toinen ei niin positiivisella ilmeellä pelaava on Andy Carroll. Andy on niin surullisen eksyksissä olevan näköinen aina kun tulee kentälle. Terävyys puuttuu (isoksikin pelaajaksi) ja sijoittuminen ja paikan hakeminen näyttää olevan täysin kadoksissa. Näyttää että Andy seilaa kärjessä aina väärässä paikassa, toisin kuin Suarez, joka on aina pelattavissa. Taitaa olla yhdellä kädellä laskettavissa nuo tilanteet parin viime pelin aikana, kun Andy olisi palloon koskenut.

Muuten Liverpoolin keskikenttä on ollut hyvä, Downing ja Lucas erityisesti, Adam on viime peleissä syötellyt vähän turhan paljon minne sattuu. Kuyt pelasi Boltonia vastaan kymppipaikalla, tosin vaihdettiin pois toisella puoliajalla niin en kerennyt tuota pahemmin seuraamaan. Ei kuitenkaan kovin paljoa aikaan saanut. Gerrardia tuohon kaipaisi, jos tuo hyökkäyspään lukko tuolla aukeaisi. Bellamy toi kanssa selkeästi piristystä laitaan kun Hendersonin korvasi. Toivottavasti olisi seuraavassa pelissä avauksessa Hendersonin tilalla.

Liverpool ollut siirtomarkkinoilla häviäjä sekä rahassa että laadussa. Downing on ollut kova kyllä, Suarezin tahti alkaa jo hieman hiljentyä, ja ne ottelut mitä olen nähnyt ei ole muutenkaan ihan täysin vakuuttanut. Carrollin osto nyt oli jo paperilla ylihinnoiteltu: brittijunnu-lisä löytyy ja isokin sellainen, eikä kaveri ole kuitenkaan pelannut kuin yhden komeettakauden. Lisäksi ilmeisesti Raul Meireles oli syrjäytetty suunnitelmista jo aikoja sitten ja penkitetty kauppoja ajatellen - onneksi pääsi kuitenkin Chelseaan jossa toivottavasti löytyy vastuuta, omasta mielestä tämä Portugalilaisittain harvinainen punkkarijalkapalloilija on hyvä ja varma kahdensuunnan peluri. Näkyvimmillään ja parhaimmillaan hieman yllättäen parempiensa joukossa, mitä kovempi joukkue ympärillä sitä enemmän tasoaan nostaa.

Itse katselin Arsenalin ottelun noista lauantaisista, eikä ollut vakuuttavaa peliä Swanseatakaan vastaan. Ainut maali tuli tilanteesta, jossa Vorm heitti omaa pakkia kantapäähän ja Arshavin sai viimeistellä tyhjään maaliin kuudentoista kulmasta. Kummallakaan joukkueella ei ollut pelissä mitään suurempaa hätää, joten aika puhdas 0-0 tuo olisi ollut ilman Vormin hölmöilyä.

Noh, olihan siellä Gunnersilla loukkaantumisia vaikka kuinka, ja ihan nimekäs nippu sieltä silti laitettiin kentälle. Uusista hankinnoista mieleen jäi Yossi Benayoun - aivan kamalia syöttöjä niin kuin siltä on totuttu tässä lähiaikoina näkemään - ja positiivisena yllärinä mafioso-tyylisen kampauksen kasvattanut Mikel Arteta, joka näytti paljon ponnekkaammalta kuin munattomasti kauden aloittaneessa Evertonissa.

Tänään sitten potkaistaan käyntiin viimein UCL, ja tätä voikin tällä kaudella pitää vähän niinkuin virallisena kauden avauksena: Espanjassa ja Italiassa sekoilujen ja EM-karsintatauon takia ainakin näiden maiden avaukset ovat olleet verkkaista puuhaa ja aikamoista häsläystä.

Heitetäänpä pari kiinnostavaa ottelua tiistailta pikku analyysein:

FC Barcelona - AC Milan

Yllätyksettömästi TV-otteluksi valittu Barca-Milan ei voisi tulla parempaan saumaan. Barcelonalla on alla 5-0 murskavoitto Villarealista ja karsintatauon jälkeen nihkeä 2-2 tasuri viidentoista hujakoille sarjataulukossa ennustetusta Real Sociedadista. Tilillä on tältä kaudelta myös sekä Espanjan että Euroopan Supercupien voitot, joista ainakin jälkimmäinen napsahti tilille todella heikolla peliesityksellä. Barcelona on siis viime kauden ja kuluvan kauden menestynein joukkue, vaikka pelillisesti joukkue ei ole avannut näin huonosti vuosikausiin.

AC Milan aloitti suhteellisen mitäänsanomattomasti Serie A:ssa pelaten takavuosien jätin Lazion kanssa myös 2-2 tasurin, toisaalta tasoeroa näillä on huomattavasti vähemmän kuin parilla Barca-Sociedad. Milan on vähän samanlaisessa tilanteessa Italiassa kuin Barca Espanjassa - muut miettivät että miten sen voi pysäyttää. Milania vaivaavat tähtipelaajien loukkaantumiset (Zlatan, Robinho) ja pelikiellot (Gattuso, Mexes).

Barcalle 65%-35%.


Borussia Dortmund - Arsenal FC

Viime kauden Saksan mestari on aloittanut kautensa totutun yskähdellen: 2 voittoa, 1 tasuri ja 2 tappiota. Saksalaispumppu onkin enemmän tunnettu loppukauden vireestään. Viime ottelu päättyi yllätystappioon viime kauden 2. Bundesin mestari HSC Berliniä vastaan. 1997 Mestareiden Liigan voittajalla on käsissään suhteellisen nuori ja tuntematon nippu: esimerkiksi esiintymisiä Mestareiden Liigassa pelureilla on yhteensä 32. Arsenalilla on niitä yhteensä 479 ottelun verran, ja olisi enemmänkin jos pelaajakaupat olisivat menneet toisella tavalla. Mario Götzen anti joukkueen pelille on enemmän kuin voisi olettaa, ja Götzen ollessa pelikiellossa HSC:tä vastaan oli Dortmund sekaisin. Joukkueesta löytyy myös hyökkäyspäästä pari kovaa syömähammasta (Lewandovski & Barrios).

Arsenalista ehdin jo hiukan tarinoidakin, lisätään tarinaan vielä että sairastuvalla ovat ainakin Jack Wilshere, Aaron Ramsay (taas) sekä entinen Dortmundilainen Thomas Rosicky. Arsenalin kokoonpano esim. ManU-ottelusta on muuttunut paljon, Gervinho ja Song ovat jälleen käytettävissä, ja Benayoun ja Arteta taisivat saapua sen ottelun jälkeen. Alla 1-0 voitto Swanseasta - mutta on melkoisen varmaa että vastaan asettuu nälkäisempi ja tasokkaampi joukkue kuin edellinen. Eikä nyt pelata Emiratesilla, vaan *katsoo googlesta* Signa Iduna Parkilla (?). Noh anyways, ei ainakaan Emiratesilla

Dortmundille 60%-40%.


Muita mielenkiintoisia otteluita mm. Porto-Shaktar ja ehkäpä kahden tämän kauden UCL-heikoimpien lenkkien BATE Borisovin ja Viktoria Plzenin kohtaaminen, mutta kunto kirjoittamiseen loppui kesken. Veikkaanpa että näistä kahdesta otteluparista molemmat yllättävät vieraissa. Pistetään nyt vielä sitten vaikka prosentit muihinkin otteluihin:

Porto - Shaktar 45%-55%
BATE Borisov - Viktoria Plzen 40%-60%
Chelsea - Leverkusen 65%-35%
Olympiakos - Marseille 35%-65%
Genk - Valencia 30%-70%
APOEL - Zenit 40%-60%