Oliko aavistettavissa... Jhep.
Deus EX pelattu läpi, ja tokkopa toista kertaa läpi vedänkään. Vaikka tuota ylistetään joka tuutissa vuoden parhaaksi yksinpelishootteriksi, en ollut ihan täysin tyytyväinen. Molemmat Mass Effectit oli paljon isompia tekeleitä. Muutamia ärsykkeitä:
1. Pääkenttien sekavuus, koko ja niissä liikkuminen
En keksinyt parempaa sanaa erottamaan näitä main areoita sub areoista, joten käytetään sanaa "pääkenttä" - siis ne mapit joista useimmiten siirrytään muihin pelin pienempiin alueisiin. World map on vähän väärä sana kuvaamaan niitä, mutta samantapaisesta paikasta on kysymys.
Nämä pääkentät eivät ole millään tavoin liian laajoja, pikemminkin suhteellisen suppeita - mutta laajan tuntuisen niistä tekee niissä liikkuminen, eikä sillä hyvällä tavalla. Mitään fast forward tai teleport-systeemiä ei ole, ja paikasta A paikkaan B pääsemiseksi on käytettävä AINA omia jalkojaan. Harmittavan usein paikka B on erittäin kaukana paikasta A, ja todella suuri osa pelistä koostuukin näiden kahden paikan välillä juoksemisesta. Parin minuutin juoksupätkä käy rasittavan tylsäksi kun sitä viidettäkymmenettä kertaa tahkoo läpi. Mapeissa on paljon kiinnostavia reittejä, mutta suurin osa niistä ei juurikaan jouduta liikkumista isoissa kentissä. Pienemmissä kentissä erilaiset liikkumismuodot toimivat kyllä erinomaisesti joten siitä plussat.
2. Pomotaistelut
Pelin ehdoton plussa on se, että lähestymistavan jokaiseen kenttään voi valita itse, ja useimmiten vaihtoehtoja tehdä tarvittavat asiat on enemmän kuin kolme. Jostain syystä pomotaisteluissa mitään toista vaihtoehtoa ei ole, ja jollain tapaa täytteeltä vaikuttavat pomotaistelut ponnahtavat näytölle yhtäkkiä ja varoittamatta. Pomotaisteluissa pärjääminen perustuu täysin siihen miten olet hahmoasi kehittänyt, eli pelkkään tuuriin. Jos olet asentanut kaiffariisi sähkövoiman imevän implantin, esimerkiksi yksi taistelu on hemmetin helppo. Jos et, se on aivan käsittämättömän vaikea.
Hyvänä puolena sanottakoon että vaikka pomotaistelut on rakennettu toimimaan melko yksipuoleisesti, juuri tämä äsken mainitsemani taistelu on ehkä yksi eeppisimmistä mitä olen koskaan videopeleissä käynyt. Sen enempää spoilaamatta kerrotaan sen verran, että siihen liittyy itsetuhoisen tuntuinen punkkarinainen, paljon sähköpiuhoja ja todella iso screeni,. Spoilaamatta on vaikea kertoa enempää, mutta jos ei peliä meinaa pelata tästä vähän osviittaa:
www.youtube.com/watch?v=R...
Kaveri saa tuon kyllä näyttämään naurettavan helpolta verrattuna omaan rymistelyyni
3. Loppu
Jätti ainakin itseni kylmäksi, ja taas ilman spoilereita on vaikea sanoa enempää.
Mutta eipä tämä todellakaan huono peli ollut, päinvastoin tarina oli todella hyvä ja gameplay antoi eväitä vaikka minkälaisiin taktiikoihin. Kokeen vuoksi välillä koitin olla näkymätön, välillä mennä toiseen ääripäähän ja tuhota kaiken mahdollisen, joskus siltä väliltä - kentissä kuoleminen ei turhauttanut sillä suurimman osan ajasta pystyi seuraavalla kerralla kokeilemaan jotain uutta.
Asunto: Pelit Yleensä
) osaa ja itse ainakin uskaltaisin toivoa ihan elokuvaa tai jonkin näköistä sarjaa samalla grafiikalla, kuten sanoit. Eipä huomaisi mitään hirvittävän suurta eroa näyttelijän ja tietokonehahmon välillä. 
Toisaalta sitten herää kysymys, mahtaisiko tuollainen animoitu esitys toimia ihan koko leffan pituudelta, vai onko nämä parhaimmillaan juuri tällaisissa hypetys-pätkissä, esim. trailereissa?
Tiempo:
Salir
